Sairaanhoitajapulaan reagoitava ajoissa

Ajankohtaista 18:39

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan Suomen terveydenhuollossa hoitohenkilöstöpulasta on tullut arkea. Väestön ikääntyessä tarvitaan entistä enemmän hoito- ja hoivapalveluita. Vastaavasti osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu työmarkkinoille siirtyvien ikäluokkien pienentyessä. Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tilastojen mukaan sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle vuosina 2010 – 2030 noin puolet. Tilannetta pahentaa ylityöllistetyn hoitohenkilöstön loppuun palaminen ja siirtyminen muihin tehtäviin.

– Sairaanhoitajapula näkyy jo eri puolilla Suomea. Joissakin paikoin sairaanhoitajista on jopa enemmän puutetta kuin lääkäreistä. Esimerkiksi Joensuussa päivätöihin ja vakituisiin työsuhteisiin löytyy osaajia, muttei sijaisuuksiin, toteaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).

Kansanedustaja Hanna Tainio (sd) on esittänyt nuorille lääkäreille vuoden mittaista terveyskeskuspalvelua, joka helpottaisi terveyskeskusten lääkäripulaa. Mäkisalo-Ropposen mukaan lääkäreiden terveyskeskukseen saamisen edellytys on myös perehdytyskäytäntöjen järjestäminen. Terveyskeskustyön vaativuuden takia monet vastavalmistuneet lääkärit eivät halua tulla terveyskeskukseen töihin, elleivät he voi olla varmoja kollegiaalisesta tuesta, avusta ja ohjauksesta. Joensuun terveyskeskukseen on saatu lääkäreitä järjestämällä jokaiselle uudelle lääkärille rinnallakulkija ja perehdyttäjä.

– Jotain on tehtävä myös uhkaavalle sairaanhoitajapulalle. Esimerkiksi mikäli halutaan siirtää erikoissairaanhoidosta toimintoja terveyskeskuksiin, ts. perustasolle, on terveyskeskusten osastoille saatava lisää sairaanhoitajia. Muuten akuuttipotilaiden jatkohoito ei onnistu terveyskeskuksissa. Jokainen viisas sosiaali- ja terveysalan työnantaja palkkaa nyt sairaanhoitajia vakinaisiin toimiin niin paljon kuin mahdollista, sillä muutaman vuoden kuluttua sairaanhoitajista on huutava pula, ellei koulutusta lisätä ja työolosuhteita paranneta.

Lääkäri – ja sairaanhoitajapulaan ei riitä pelkästään koulutuksen aloituspaikkamäärien lisääminen, vaan tarvitaan muitakin keinoja houkutella alalle uusia työntekijöitä ja saada kokeneet ammattilaiset jäämään työhönsä, Mäkisalo-Ropponen sanoo. 

– Toimintatapojen kehittäminen, jonka kautta syntyy myös työn mielekkyys, on avainasemassa. Esimerkiksi lääkäri-sairaanhoitaja–työparityöskentelystä, johon sekä lääkärit että sairaanhoitajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, on saatu hyviä kokemuksia. Työpari voi suunnitella ja jakaa työt keskenään järkevällä tavalla, jolloin työn mielekkyyskin lisääntyy. Sairaanhoitajat pystyvät nykyisin hoitamaan koulutuksensa perusteella monia aikaisemmin lääkärille kuuluvia työtehtäviä. Esimerkiksi pitkäaikaispotilaiden hoidon seurannat on usein järkevämpi järjestää osittain sairaanhoitajan vastaanotolla, Mäkisalo-Ropponen toteaa ja jatkaa:

– Terveyskeskuksilla, joissa kehitetään toimintatapoja, on muita parempi maine ja hoitohenkilöstön saaminen on helpompaa. Hyvään maineeseen liittyy myös koulutusmahdollisuudet, vertaistuki, hyvä työilmapiiri ja kohtuullinen työmäärä.