Rinne Paasikiviseuran vuosikokouksessa: Hallitus on muuttanut ulkopolitiikan pitkää linjaa

Ajankohtaista 15:13

Viimeisen puolen vuoden aikana Suomen ulkopolitiikan pitkä linja on muuttunut. Osa siitä lienee hallituksen kokemattomuutta, osa tietoista valintaa, katsoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Rinne puhui asiasta Paasikivi-seuran vuosikokouksessa keskiviikkona 25. marraskuuta. Puheessaan Rinne korosti ulkopoliittista vaikuttamista ulkopoliittisen varautumisen sijaan.

– Hallituksen ulkopoliittinen linja on lyhytjänteinen. Se ei tule kantamaan hedelmää tulevaisuudessa. Varaudumme Suomeen mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuviin uhkiin ilman että pyrkisimme vaikuttamaan uhkien kehittymiseen aikaisessa vaiheessa ja viemään pohjaa niiden syntymiseltä

– Voisimme olla aktiivisesti mukana auttamassa siinä työssä joka tekee maaperän hedelmättömäksi uhkien, kuten terrorismin, kehittymiselle. Meidän tulee kantaa vastuumme globaalin yhteisön jäsenenä. Olen erittäin huolestunut, että emme näin halua nykyään enää tehdä, ainakaan tällä hallituskaudella.

Ulkopolitiikan pitkän linjan muuttumisella Rinne viittaa erityisesti kehitysyhteistyö- ja kriisinhallintamäärärahojen leikkaamiseen sekä kielenkäytön kovenemiseen. Kehitysyhteistyöleikkauksilla viedään Rinteen mukaan kansalaisjärjestöiltä mahdollisuudet työnsä tekemiseen ja romutetaan yhteistyökumppaneidensa aikaisemmin tekemää työtä.

– Jatkuvuus on kehitysyhteistyöhankkeissa sekä kriisinhallinnassa äärimmäisen tärkeää. Pikavoittoja ei ole mahdollista saada. Eurooppaan nyt kohdistuva kova muuttoliike ja pakolaiskriisi saattaisivat näyttää varsin toisenlaisilta, jos pakolaisten lähtömaissa olisi tehty pitkäjänteistä työtä rauhanomaisen tilanteen edistämiseksi.

– Harkintaa pitää käyttää, kaikkeen ei voi lähteä mukaan. Olennaista on säästöjen vaikutus Suomen mahdollisuuksiin tehdä vaikuttavaa ulkopolitiikka. Nyt ne kaventuvat merkittävästi. Ulkopolitiikassa ei ole varaa äkillisille ratkaisuille. Muiden on pystyttävä luottamaan Suomen linjan ja toiminnan pitkäjänteisyyteen, ennakoitavuuteen ja luotettavuuteen. Suomen vaikutusvalta perustuu näihin fundamentteihin ja nyt se on vaarassa heiketä.

– Jokin aika sitten syntyi jopa pienimuotoinen diplomaattinen hämmennystila Ruotsin kanssa, kun ulkoministeri lausui harkitsemattomasti toimista, joita hän oletti länsinaapurimme harjoittavan. Muussakin ulkopoliittisessa toiminnassa on ollut haparointia. Viime heinäkuussa Suomi esti Venäjän Duuman puhemiehen osallistumisen Etyjin yleiskokoukseen. Asian ratkaisumalli ei ollut hedelmällinen, sillä Venäjää tarvitaan isoissa kansainvälisissä ratkaisuissa. Kielto ei edistänyt esimerkiksi Ukrainan rauhanprosessin etenemistä. Venäjä-suhteiden hoitaminen on tänäkin päivänä tärkeää.

– Kutsutaanko Suomea enää epävirallisiin neuvotteluihin ja yhteistyöryhmiin? Nähdäänkö Suomi enää potentiaalisena ja luotettavana kumppanina?, Rinne kysyi puheessaan.

Puheessaan Rinne kehui tasavallan presidentti Sauli Niinistöä vakaan ja ennakoivan ulkopolitiikan takuumieheksi, joka on vaikeassa tilanteessa ottanut ulkopolitiikassa kiitettävällä tavalla kokoavan johtajuuden.

– Presidentin omaksuma käytäntö, jossa kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhdessä – virallisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten toimielinten ohella – käyvät säännöllisesti yhteisiä keskusteluja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, on omiaan vahvistamaan yhteistä käsitystä.

 

Suomen suhtauduttava myönteisesti avunantolausekkeen aktivoimiseen

Pariisin kokema Daesh -järjestön terrori-isku on vavahduttanut koko Eurooppaa. Iskua seuranneella viikolla Ranska pyysi apua muilta EU-mailta vedoten Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeeseen. Rinne katsoo, että myönteinen suhtautuminen Ranskan pyyntöön on tärkeä solidaarisuuden osoitus Ranskalle ja eurooppalaisille arvoille.

– Suomi oli aktiivisesti ajamassa Lissabonin sopimukseen avunantolauseketta. Erityisesti tähän lausekkeeseen, mutta myös EU- jäsenyyteen kokonaisuudessaan perustuu ajatus siitä, että EU- jäsenyyteen liittyy vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. On toivottavaa, että lainsäädännölliset uudistukset, jotka mahdollistavat laajemman avun antamisen, etenevät Suomessa nopeasti.

Rinne korostaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa päätökset tehdään lähtökohtaisesti edelleen yksimielisyysvaatimuksella. Suomi on lähtökohtaisesti kannattanut vahvaa pyrkimystä yhteiseen kannanmuodostukseen ja uskottavaan toimintaan myös ulkopoliittisissa asioissa.

– EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikanakin on erittäin tärkeää tunnustaa, että jokainen jäsenmaa säilyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidosta vastuun kansalaisilleen. Tähän ei ole tulossa muutoksia lyhyellä eikä keskipitkälläkään aikavälillä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja pohjaa omaan uskottavaan puolustukseen, aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisissä yhteisöissä ja aktiiviseen osallisuuteen kansainvälisen kriisinhallinnan eri osa-alueilla.