Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: Väite Suomen Nato-jäsenyyden turvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta on hataralla pohjalla

Ajankohtaista 09:39

Dagens Nyheter ja Turun Sanomat julkaisivat kuluneella viikolla yhteiskirjoituksen, jossa joukko ruotsalaisia ja suomalaisia ulkopolitiikan asiantuntijoita vaati naapurimaiden yhteistä hakeutumista sotilasliitto Naton jäseneksi. Kirjoituksen allekirjoittajat perustelivat kannanottoaan sillä, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi paitsi niiden myös koko Pohjoisen Euroopan turvallisuutta.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) ei pidä kirjoitusta tai sen perusteluja yllättävinä. Karin mukaan yhteiskirjoituksen allekirjoittajat ovat enimmäkseen tunnettuja Nato-jäsenyyden kannattajia jo pidemmältä ajalta. Suurimpana puutteena kirjoituksen argumentaatiossa Kari näkee väitteen siitä, että sotilasliitto Naton jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta.

‒ Väite siitä, että Nato jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta, on hataralla pohjalla. Tosiasiallisesti maamme sotilaallisen liittoutumattomuuden purkaminen ja Naton jäseneksi hakeutuminen johtaisivat ulkomaisten aseiden ja sotaharjoitusten määrän rajuun kasvuun, joista kummastakaan ei ole vakauden takeeksi. Varustelun ja vastakkainasettelun lisääntyminen pakottaisi Venäjän reagoimaan vahvistamalla sotilaallista läsnäoloaan itärajamme tuntumassa. Jännite Suomen ja Venäjän välillä nousisi uudelle tasolle, Kari toteaa.

Harjoitustoiminta ei vie Suomea lähemmäs Nato-jäsenyyttä

Kari ei pidä ajankohtaisena keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tilanteessa, jossa niin eduskunta kuin Suomen kansakin suhtautuvat torjuvasti ajatukseen jäsenyydestä. Hän muistuttaa eduskunnan puolustus-, ulko- ja turvallisuuspoliittisista selonteoista, joiden johtopäätöksissä vahvistetaan Suomen nykyisen puolustusratkaisun ja sotilaallisen liittoutumattomuuden ajantasaisuus sekä sopivuus.

‒ On paikallaan haastaa myös väite siitä, että yhteinen harjoitustoiminta Nato-maiden kanssa olisi vienyt Suomea tai Ruotsia lähemmäs sotilasliiton jäsenyyttä. Nykyisellä harjoitustoiminnalla, jonka juuret ulottuvat yli 20-vuoden taakse, ei ole mitään yhteyttä Naton jäsenyyteen. Harjoitustoiminnassa kyse on Suomen ja Ruotsin erikseen ja yhdessä rakentamasta tiiviistä läntisestä puolustusyhteistyöstä, joka hyödyntää yhteistyön kaikkia osapuoli. Harjoitustoimintaa on tehty samalla tunnustaen, että Natoon voi joko liittyä tai olla liittymättä, eikä näiden vaihtoehtojen keskellä ole välimuotoa, Kari muistuttaa.

Jäsenhakemus romuttaisi Pohjoisen Euroopan vakauden vyöhykkeen

Kari muistuttaa, että Suomi yhdessä Ruotsin kanssa muodostaa Pohjoisen Itämeren alueelle merkittävän vakautta tuovan sotilaallisen liittoutumattomuuden vyöhykkeen. Alueen vakautta tuova merkitys ja painoarvo tunnustetaan niin Idässä kuin Lännessäkin. Osoituksena siitä Kari pitää vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä, jossa Ruotsi ja Suomi ovat onnistuneet pitäytymään varustelukierteen ja konfliktien ulkopuolella.

‒ Suomen oma puolustusratkaisu vahvoine puolustusvoimineen saa kiitosta ja nauttii luottamusta molemmista ilmansuunnista. Puolustusratkaisumme perusta on rakennettu kansalaisten puolustustahdolle, joka ei ole vuosikymmenten saatossa horjunut. Päinvastoin, jopa Ruotsi on tekemässä paluuta takaisin Suomen mallin mukaiseen yleiseen asevelvollisuuteen nojaavan puolustusratkaisuun, Kari jatkaa.