Puoluekokouksen kansainvälinen julkilausuma

Ajankohtaista 14:22

Sosialidemokratia näyttää tietä

Elämme yhteisessä maailmassa, jossa keskinäinen taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen riippuvuus kasvavat samalla, kun maailmaamme repivät jatkuvat ristiriidat. Köyhyyttä on osassa maailmaa onnistuttu rajoittamaan, mutta samalla eriarvoisuus lisääntyy useimmissa vanhoissa teollisuusmaissa ja nousevissa talouksissa.

Sosialidemokratian tavoitteena on edistää aktiivista ja tasavertaista kansainvälistä taloudellista kanssakäymistä, joka tuottaa kasvua ja työllisyyttä. Maailmanlaajuinen markkinatalous murtaa kansallisten talouksien rajoja, mikä edellyttää globalisaation hallinnan vahvistamista kaikilla politiikan tasoilla. Talous ei voi toimia irrallaan yhteiskunnasta, vaan sen on palveltava ihmisten hyvinvointia.

Demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat edenneet myönteisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Kansallisten etujen tavoittelu voimapolitiikan keinoin tuottaa kielteisiä tuloksia. Tarvitaan tehokkaampaa monenkeskistä yhteistyötä kestävän ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi, inhimillisen turvallisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi sekä väkivaltaisten konfliktien ennalta ehkäisemiseksi. Kansainvälisten instituutioiden on kyettävä yhteisiin ratkaisuihin, lisättävä voimavarojaan ja tehostettava toimintaansa rajoittaakseen väkivaltaa ja turvatakseen ihmisoikeuksia. Kriisinhallinta ja rauhanvälitys ovat välttämättömiä keinoja rauhan ja inhimillisen kehityksen turvaamiseksi.

Yhä useammat riskit ovat maailmanlaajuisia. Ilmastonmuutoksen ja ydinaseiden leviämisen pysäyttäminen sekä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän epävakaus ovat yhteisiä haasteita, joita pakoon kukaan ei voi päästä. Nämä riskit voivat johtaa välittömiin kriiseihin tai purkautua vasta myöhemmin. Niihin tarvitaan kestäviä ratkaisuja, jotka voidaan saavuttaa vain ymmärtämällä kansalliset edut yhteisten intressien kautta. Tarvitsemme yhteistä turvallisuutta.

Kehityspolitiikkamme lähtee ihmisoikeuksista, jonka suurin yksittäinen loukkaus on köyhyys ja sen taustalla olevat epäoikeudenmukaisuudet. Niiden poistaminen edellyttää kehitysyhteistyön lisäksi pitkäjänteistä toimintaa demokratian edistämiseksi. Nykyisistä kansainvälisistä kehitystavoitteista on pidettävä kiinni samalla, kun pyritään laajempien kestävän kehityksen päämäärien määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Sosialidemokraattien tavoitteena on köyhyyden puolittaminen ja YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää tasaista määrärahakehitystä kohti 0,7 % määrärahatasoa BKTL:stä. Innovatiivisten rahoitusmekanismien käyttöön ottoa edistetään tasaisen kasvun varmistamiseksi.

Haasteena eriarvoistuminen ja rahoitusmarkkinat

Integroituminen maailmanmarkkinoihin on monissa maissa auttanut vähentämään köyhyyttä ja saavuttamaan ainakin tätä Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitetta. Samanaikaisesti taloudellinen ja siihen liittyvä sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Eriarvoisuuden usein jyrkkä kasvu on aikakautemme yksi keskeinen kipupiste. Se on johtanut kansalaisten poliittisiin vastareaktioihin sekä vaaleissa että kaduilla. Yhteiskunnan parhaiten ansaitseva prosentti ei voi eristäytyä yhteiskunnasta, vaan sen on otettava vastuuta siitä. Yhteiskuntapolitiikkaa ei voi tehdä rikkaimman prosentin ehdoilla.

Tuotannon ja investointien maailman rinnalle on syntynyt omien lakiensa mukaan toimiva kansainvälinen finanssijärjestelmä, jossa menestyminen ei perustu taloudellisen kasvun ja työpaikkojen luomiseen, vaan rahan tekemiseen rahalla keinottelun avulla. Kansainvälisen rahajärjestelmän toimivuus ja luottamus ovat elinehtoja terveelle taloudelliselle kehitykselle, mutta nämä tavoitteet näyttävät unohtuneen monissa finanssikapitalismin ilmentymissä.

Tuotannossa on syntynyt maailmanlaajuista uudelleenjakoa ja arvoketjuja, joiden tuottavimpien osien hallinnasta valtiot ja yritykset kilpailevat keskenään. Tähän kilpailuun joudumme väistämättä osallistumaan, mutta siten, että työehdot ovat maailmanlaajuisesti kunnollisia ja työpaikat mahdollisimman kestäviä.

Rahoitusjärjestelmä ei voi toimia vain itseään varten. Siksi on haettava uutta tasapainoa markkinoiden toimivuuden ja keskeisten yhteiskunnallisten tavoitteiden välille. Keinoina tähän päämäärään ovat muun muassa mahdollisimman kattavan rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto sekä rahalaitosten toiminnan kestävyyden ja vastuullisuuden vahvistaminen.

Globaali vastuu – pohjoismaa Euroopan unionissa

Poliittinen vastuu on maailmanlaajuista vastuuta. Meidän tulee kansalaisina ja poliittisina päättäjinä tehdä tekoja, jotka vahvistavat tasapainoista ja vastuullista kansainvälistä kehitystä. Tämä on myös meidän omien etujemme mukaista: eriarvoisen, jakautuneen ja väkivaltaisen maailman vaikutukset heijastuvat kielteisesti myös meille. Suomen rajat eivät ole suljettuja, eivätkä suljettavissa. Sosialidemokraatit ovat avoimien rajojen kannalla, kunhan pidämme huolta tasapainoisesta sosiaalisesta kehityksestä, työllistymisestä ja vastuunotosta.

Sosialidemokraattien mielestä Euroopan unionin perimmäisenä tavoitteena on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntavastuun, rauhan ja taloudellisen kehityksen edistäminen. Näitä tavoitteita edistää vahvemman ja yhtenäisemmän unionin luominen. Sillä hankitaan myös sananvaltaa kansainvälisissä yhteyksissä. EU:n jäsenenä Suomi kykenee vaikuttamaan unionin kautta. Tässä vaikuttamisessa sekä muussa kansainvälisessä toiminnassa se huolehtii kansalaistensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Monenvälisissä yhteyksissä Suomi toimii ensisijaisesti Euroopan unionin jäsenenä tuoden oman näkemyksensä sen politiikkaan. Ilman yhteistä poliittista halua ja kykyä toimia kansainvälisissä kysymyksissä EU:a uhkaa syrjäytyminen keskeisten kansainvälisten ongelmien ratkaisussa.

Näistä päämääristä on helppo olla yhtä mieltä, mutta keinojen valinta ei ole aina helppoa. Unionin tulevaisuudesta on luotava uusi keskustelukulttuuri: huonoja käytäntöjä ei ole syytä suojella ja uusia rohkeita ajatuksia täytyy tuoda esiin. Ilman uusia hallitusten välisiä konferensseja on syytä kriittisesti arvioida EU:n keskeisten instituutioiden asemaa, toimivuutta ja työnjakoa. Erityistä painoa on pantava unionin yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiselle sekä aktiiviselle osallistumiselle sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on meille erityistä merkitystä sekä taloudellisessa yhteistoiminnassa, yhteisten arvojen edistämisessä että poliittisissa ratkaisuissa. Yhteinen tavoitteemme on pohjoismainen tasa-arvoyhteiskunta ja malli, joita pyrimme edistämään myös kaikissa muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Vaikka kaikissa kansainvälisissä päätöksissä emme päädykään samalle kannalle, niin ajattelemme ja toimimme samassa pohjoismaisessa kehyksessä.

Itämeri on naapurivaltioiden kanssa yhteinen meremme. Sen ekologisesta tilasta on huolehdittava vahvistamalla poliittista yhteistoimintaa ja ympäristötutkimusta. Suomelle pääsy Itämereltä ulos maailmalle kohtuullisen kustannuksin on ulkomaankaupan elinehto. Kokonaisuudessaan Itämeren alueesta tulisi tehdä mahdollisimman yhtenäinen talous- ja liikennealue sekä ekologinen tila.

Arvoihin perustuva ulkopolitiikka

Politiikka on yhteisten arvojen toteuttamista. Arvot voivat olla yleisinhimillisiä – kuten ihmisoikeudet ja demokratia – ja konkreettisia kuten taloudellinen hyvinvointi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ihmiset elävät työstä, joka tuottaa yhteiskunnalle taloudellista arvoa. Tämä arvonlisä on voitava luoda olosuhteissa, joissa ihmisarvoa kunnioitetaan, työympäristö on terveellinen ja työntekijöillä on oikeus kollektiiviseen järjestäytymiseen.

Suomen tulee Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä edistää voimakkaasti työntekijöiden arvon kunnioittamista yhteisenä kansainvälisenä tavoitteena. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen täytyy ottaa yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi. EU-politiikassa tulee korostaa sosiaalisen Euroopan merkitystä. Oikeudenmukainen kehitys edellyttää tasapainoa työntekijöiden aseman ja kilpailukykyisen unionin välillä.

Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän ottaminen yhteiskuntapolitiikan ohjenuoraksi on välttämätöntä. Kestävällä kehityksellä on Suomen kansainvälisessä toiminnassa vakiintunut asema aina 1970-luvun alusta lähtien. Tätä vahvuutta tulee kehittää ja esiintyä aktiivisesti YK:n kestävän kehityksen pidettävässä RIO+20-huippukokouksessa kesäkuun lopulla. Näin voidaan edistää osallistavaa ja ekologisissa rajoissa toimivaa vihreää taloutta ja sitä tukevaa tehokasta YK-järjestelmää.

RIO+20-prosessissa poliittisia suuntaviivoja ja rahoitusta siirtymälle nykyistä kestävämpään kehitykseen voidaan hakea sosiaalisesti ja ympäristölle haitallisten tukien poistamisesta. Lisäksi on päätettävä toimista, joilla vahvistetaan haavoittuvimpien ryhmien – kuten naiset, lapset ja alkuperäiskansat – asemaa. Erityisen tärkeää on vahvistaa kansainvälisiä ympäristöjärjestöjä ja niiden päätösten toimeenpanon sitovuutta. Globaalikehitys on nyt siirrettävä kestävämmän kehityksen uralle konkreettisilla koko kansainvälistä yhteisöä sitovilla päätöksiä Rio+20 huippukokouksessa.

Yhdistyneet kansakunnat ja sen erityisjärjestöt sekä kansainväliset talousjärjestöt – ovat kovien muutospaineiden alaisena. Lähivuosina ne eivät voi olla enää läntisten teollisuusmaiden keskinäisen jakopolitiikan näyttämöinä, vaan niiden sisäinen vallanjako ja toimintatavat joutuvat sopeutumaan uusiin tosiasioihin. On kuitenkin olennaista, että Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston toimintakyky säilyy yhteisten tavoitteiden pohjalta. Suomen tulee tehostaa omaa panostaan keskeisten kansainvälisten järjestöjen muutoksen hallinnassa.

Demokratia ja ihmisoikeudet – rauha ja turvallisuus

Sosialidemokraattien näkökulmasta demokratia ja ihmisoikeudet sekä rauha ja turvallisuus nousevat kansainvälisinä arvoina ylitse muiden. Käytännön ulko- ja kauppapolitiikassa joudutaan usein hakemaan tasapainoa välittömän hyödyn ja kestävien arvojen välillä. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat kaikissa oloissa ulkopolitiikassa tärkeä rajaehto, joka täytyy ottaa huomioon tehtäessä vaikeitakin päätöksiä.

Pitävimmän pohjan arvoihin perustuvalle ulkopolitiikalle tarjoavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja muu vastaava sääntely, joihin jokaisen kansainvälisen toimijan tulee sitoutua. Jos näitä sopimuksia rikotaan räikeästi, niin sillä täytyy olla vaikutuksia sekä EU:n että Suomen harjoittamalle politiikalle suhteessa rikkojiin. Käytännön ulkopolitiikassa seuraukset voivat vaihdella diplomaattisista kannanotoista eriasteisiin pakotteisiin. Suomi asettaa ensisijalle vuoropuhelun ja poliittisen vaikuttamisen.

Kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta edistetään ennen kaikkea YK:n kautta. Suomen YK-politiikan tavoitteena on myös mahdollisena YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä ydinaseiden leviämisen estäminen, kansainvälisen asekaupan rajoittaminen ja rauhanvälityksen nostaminen uudelle tasolle. Turvallisuusneuvoston asemaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaajana tulee vahvistaa samalla kun sen kokoonpano tulee lopulta saattaa muuttuvien voimasuhteiden tasalle.

Suomella on vanhat perinteet ydinasevalvonnan edistämisessä sekä ydinaseiden leviämisen estämisessä. Nämä tavoitteet ovat nyt ehkä ajankohtaisempia kuin koskaan aikaisemmin. Iso-Britannian, Venäjän, Yhdysvaltain ja YK:n pääsihteerin valtuuttamana Suomi järjestää vuoden jälkipuoliskolla kansainvälisen konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää ydinaseettoman vyöhykkeen perustamista Lähi-itään. Konferenssin onnistuminen vahvistaisi myös ydinaseiden leviäminen kieltävän sopimuksen (NPT) poliittista pohjaa.

Suomen tulee aktivoitua kansainvälisessä aseidenriisuntapolitiikassa. Ydinasevaltojen on jatkettava strategisten arsenaaliensa purkamista, Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) riippumatonta valvontakapasiteettia on vahvistettava ja ydinasekelpoisen materiaalin tuotantoa ja kauppaa on voimakkaasti rajoitettava. Ydinaseettoman maailman ja kansainvälisen aseidenriisunnan tavoitteet ovat edelleen politiikan keskiössä.

Kansainvälinen rauhanvälitystoiminta vaatii henkilökohtaista taitoa ja kokemusta, mutta se on myös instituutioiden ominaisuus. Suomen tulee omalta osaltaan auttaa vahvistamaan alueellisten kansainvälisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin, kykyä välittää oman alueensa ehdoilla aseellisten konfliktien ratkaisuja sekä estää rauhanturvaamisella niiden laajeneminen humanitaarisiksi kriiseiksi. Kansainvälisen asekaupan tehokas rajoittaminen on merkittävä tapa estää sotilaallisten kriisien syveneminen sekä rajoittaa niiden tuottamaa inhimillistä kärsimystä.

Sosialidemokraattinen liike on kansainvälinen muutosvoima

Sosialidemokraatit ovat kampanjoimassa tietään takaisin hallitusvastuuseen yhä useammassa Euroopan maassa. Euroopan parlamentin vaalit 2014 asettavat toiminnallisen haasteen niin Euroopan sosialidemokraattiselle puolueelle kuin Euroopan parlamentin sosialistiryhmälle. Tähän vastatakseen ESP tarvitsee uutta ajattelua ja sykettä toimintaansa. ESP:n on kehitettävä johtamisjärjestelmäänsä, lähennyttävä jäseniä, kampanjoitava paremmin ja luotava uskottava poliittinen vaihtoehto konservatiiviselle Euroopalle. Tämä vaatii myös SDP:n toiminnan kirkastamista. Puolueen tulee linkittää oma ja eduskuntaryhmän työ ESP:n työhön järjestelmällisesti ja kaikilla puolueen toiminnan tasoilla.

Pohjoismaisten sosialidemokraattisten puolueiden ja ammatillisten keskusjärjestöjen yhteistyö SAMAK:n piirissä on yksi SDP:n vahvuusalueista. Se tuo yhteen ajatuksia ja käytäntöjä, joista on suoraan hyötyä arjen poliittisessa kampanja- ja strategisessa suunnittelutyössä, mukaan lukien työ pohjoismaisen hyvinvointimallin vahvistamiseksi.

Sekä poliittiselle että ammatilliselle työväenliikkeelle toimiminen muuttuvassa maailmassa on käytännön toiminnassa erityinen haaste, mutta myös mahdollisuus. SDP pyrkii kohentamaan yhtäläisesti kaikkialla maailmassa ihmisten elinoloja korostamalla oikeutta ja tarvetta ammatillisen järjestäytymiseen ja poliittiseen osallistumiseen.

Sosialistinen Internationaali (SI) on laajentunut 1970-luvun eurokeskisestä järjestöstä aidoksi globaaliksi järjestöksi, jolla on tänä päivänä yli 150 jäsenpuoluetta kaikilta mantereilta. SI:n toiminta tarvitsee kuitenkin uudelleen organisoimisen, jolla palautetaan aito kontaktipinta niin kaikkiin jäsenpuolueisiin kuin myös laajoihin kansalaispiireihin ja kansainvälisiin vaikuttajiin. Sosialistisessa Internationaalissa on tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti ryhdyttävä laittamaan täytäntöön uudistuksia, jotka on selkeästi kirjattu ns. SI:n Costa Rican neuvoston raporttiin vuodelta 2012. SDP tukee tätä toimeenpanoa kaikin mahdollisin keinoin, olihan raportin valmistuminen SDP:n työn tulos.

Muuttuvat voimasuhteet

Maailmanjärjestystä koettelee monta syvää muutosta. Yhteisenä nimittäjänä on keskinäisriippuvuuden kasvu. Perinteisillä suurvalloilla on edelleen keskeinen merkitys kansainvälisen poliittisten, taloudellisten ja sotilaallisten suhteiden hallinnassa. Yhdysvaltojen sitoutuminen monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, ja sen talouden elpyminen, ovat kaikkien etujen mukaista. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen taloudellisten suhteiden kehittämisessä on lukuisia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Japanilla on jatkuvaa merkitystä kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa. Venäjän integroituminen kansainväliseen poliittiseen taloudelliseen ja yhteistyöhön on kaikkien, ja myös Suomen etujen mukaista. Euroopan unionin ja Venäjän on saatava aikaan nykyistä kestävämpää ja johdonmukaisempaa yhteistyötä.

Hallitus on hyväksynyt toimintaohjelmat vahvistaa eri alojen yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa, mikä osoittaa Pohjois-Amerikan jatkuvaa merkitystä Euroopalle. Venäjä on Suomella tärkeä yhteistyökumppani. Meille on olennaista, että sen talous uudenaikaistuu ja luo uusia yhteistyömahdollisuuksia, ja hyvinvointia molemmille.

Samanaikaisesti on tärkeää, että Venäjällä demokratia vahvistuu ja kansalaiset voivat osallistua täysipainoisesti ja tasavertaisesti oman yhteiskuntansa kehittämiseen. Suomen ja Venäjän sosialidemokraattien yhteistyötä vahvistetaan. Arktinen yhteistyö tarjoaa sekä Venäjän kanssa että laajemmin pohjoisilla alueilla kokonaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, joiden hyödyntämisessä on turvattava alkuperäiskansojen oikeudet ja ympäristön suojelu. Hallituksen ja yritysten välisten kontaktien lisäksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa Venäjällä on tuettava perustamalla niille uusi rahoituslähde.

Muuttuvat kansainväliset voimasuhteet tavataan kiteyttää erilaisiin kirjainyhdistelmiin. Tämä on kuitenkin sikäli yksipuolista, että Kiina, Intia, Brasilia ja muut nousevat taloudet ovat kaikki itsenäisiä toimijoita, joilla on omat kansalliset tavoitteensa. Siksi Suomen on EU:n jäsenenä, mutta myös omin voimin kehitettävä poliittisia, taloudellisia ja tieteellisiä suhteitaan niihin. Suomella on perinteisesti hyvät suhteet kaikkiin näihin maihin, mikä mahdollistaa aktiivisen poliittisen vuoropuhelun sekä monipuolisen taloudellisen yhteistoiminnan. Kansainvälisen yhteistyön on edettävä yhteisten arvojen ja etujen edistämisen kautta painottamalla erityisesti ihmisoikeuksia, demokratiaa, työntekijöiden oikeuksia ja kestävää kehitystä.

Muutoksen tarve

Maailmanlaajuisen muutoksen tarve on ilmeinen. Rio+20 kokouksessa kesäkuussa 2012 tulee saada aikaan todellisia tuloksia kestävän ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen saavuttamiseksi. Perinteinen jako pohjoisen ja etelän välillä murtuu ja yhteiskuntien kehitykseen kohdistuu muun muassa kasvavan eriarvoisuuden vuoksi uusia paineita. Oikeudenmukaisuuteen tähtäävä yhteiskuntapolitiikka on myös kansainvälistä politiikkaa.

Tarvitsemme vahvempaa kansainvälistä oikeutta ja uskottavampaa yhteisvastuuta. Ulkopolitiikka lähtee arvoista: näin sosialidemokratia on aina ajatellut. Arvot liittyvät yleismaailmallisiin ihanteisiin: kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen, ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen ja solidaarisuuteen. Kaikki arvot eivät voi aina toteutua käytännön politiikassa ja ajoittain tulee takaiskuja. Perimmäinen tavoite on kuitenkin selvä: kaiken politiikan, myös ulkopolitiikan tulee tähdätä keskeisten inhimillisten arvojen edistämiseen.

Sosialidemokraatit ovat aktiivisen ja aloitteellisen ulkopolitiikan kannalla. Tämä merkitsee muun muassa:

1. Tarvitaan tavoitteellista toimintaa Euroopan unionin vahvistamiseksi ja sen instituutioiden työnjaon selkeyttämiseksi, finanssijärjestelmän oikeudenmukaiseksi ja kestäväksi kehittämiseksi sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseksi. Erityistä huomiota on kohdistettava kriisinhallintaan ja rauhanvälittämiseen.

2. Maailma eriytyy ja monimutkaistuu. Esiin nousevien lukuisien ongelmien hallinta edellyttää kansainvälisten poliittisten ja taloudellisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, uudistamista, uusien blokkijakojen välttämistä sekä laaja-alaista sitoutumista monenväliseen yhteistyöhön esimerkiksi asevalvonnassa ja – riisunnassa.

3. Ulkopolitiikan tehtävänä on edistää turvallisuutta, hyvinvointia ja inhimillisiä arvoja, joihin sen tulee perustua. Arvoihin pohjautuvan ulkopolitiikan keskeisiä tekijöitä ovat ihmisoikeudet, demokratia ja kestävä kehitys, joiden edistäminen on samalla käytännön yhteiskuntapolitiikkaa.