Puheenjohtaja Sanna Marinin vappupuhe

1.5.2021

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin 1.5.2021 Helsingissä

Hyvät ystävät,

Hyvää vappua, työväen ja opiskelijoiden juhlaa!

Vietämme jo toista vappua poikkeuksellisissa oloissa. Juhlimme etänä ja virtuaalisesti, marssien ja perinteisen juhlahumun sijaan. Moni tuttu ja tavanomainen on muuttunut ja olemme jokainen joutuneet sopeutumaan uusiin tapoihin olla ja toimia.

Vappu on ilon, valon ja toivon kansanjuhla. Tänä vuonna vapussa on poikkeuksellista odotusta ja toivoa paremmasta.

Kuljemme kesää kohti, yhä useampi suomalainen on saanut rokotteen ja tartuntamäärät ovat laskeneet. Se on meidän kaikkien yhteisen työn tulosta. Suomalaiset ovat noudattaneet suosituksia ja ohjeita esimerkillisesti. Siitä suuri kiitos teille jokaiselle!

Hyvät ystävät,

Koronakriisin aikana olemme keskittyneet suojelemaan ihmisten henkeä ja terveyttä, terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Olemme erilaisin toimin pyrkineet lievittämään pandemian taloudellisia vaikutuksia ja näin torjuneet työttömyyttä ja konkursseja.

Suomi on pärjännyt koronakriisissä niin terveydellisesti kuin taloudellisesti hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Siitä kiitos kuuluu myös vahvalle hyvinvointivaltiollemme, joka on luonut turvaa ja vakautta äkillisen kriisin kohdatessa.

Suomalaisen hyvinvointivaltion vahvuus on tasa-arvo ja keskinäinen luottamus. Vaikeina aikoina tarvitaan entistä enemmän ennakoitavuutta, vakautta ja selkeää näkymää tulevaan. Tarvitaan kykyä tehdä päätöksiä, ja kykyä tehdä kompromisseja.

Kuluneella viikolla hallitus sai päätökseen kehysriihen pitkät neuvottelut. Ne eivät olleet helpot. Meillä oli erilaisia näkemyksiä asioista, joka kuuluu koalitiohallitusten luonteeseen. Kehysriihen neuvottelutulos on kompromissi. On hyvä, että kaikilla puolueilla oli halua ja kykyä tulla toisiansa vastaan ja löytää sopu keskeisimmistä kysymyksistä. SDP:lle oli neuvotteluissa tärkeää, ettei kriisin keskellä taloutta kiristetä liian aikaisin ja, että kriisin sosiaalinen jälkihoito hoidetaan hyvin. Vuonna 2023 aloitettavat sopeutustoimet eivät kohdistu heikoimmassa asemassa oleviin. Emme leikkaa koulutuksesta, sosiaalietuuksista tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Hallituksen yhteinen näkemys on selvä. Meidän tulee pyrkiä mahdollisimman nopeasti kiinni kestävän kasvun uralle. Me tarvitsemme lisää työtä ja toimeentuloa ihmisille. Ja meidän on luotava vakaa, luotettava polku taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan.

Tämä tulee vaatimaan paljon töitä ja siihen olemme valmiita.

Hyvät ystävät,

Vappu on työn juhla. Tänään onkin hyvä puhua työstä ja työmarkkinoista. Kuten suomalaisen hyvinvointivaltion, myös suomalaisten työmarkkinoiden vahvuus on ollut vahva keskinäinen luottamus.

Me olemme toimineet sopimalla, toisiamme kuullen, konsensusta ja kompromisseja hakien. Tämä tapa toimia on luonut ennakoitavat ja luotettavat työmarkkinat, joilla on ollut eurooppalaisittain vähän työtaisteluita.

Järjestäytyneet työmarkkinat ja työmarkkinatoimijoiden yhteistoiminta lisäävät yhteiskunnan resilienssiä, turvallisuutta ja luovat kestävää toimintaympäristöä, johon myös kannattaa investoida.

Suomalaisten menestys maailmassa perustuu siihen, että pieni kansa tekee yhteistyötä. Yhdessä tehden ja sopien olemme rakentaneet yhden maailman hyvinvoivimman ja onnellisimman maan.

Suomea investointikohteena harkitsevat yritykset arvioivat päätöksentekonsa tueksi muun muassa vakautta ja ennustettavuutta, osaavan työvoiman saatavuutta ja hintaa sekä toimitusvarmuutta.

Pohdittava kysymys niin työmarkkinaosapuolille kuin poliittisille puolueille on, mikä on yhteiskunnan ja yritysten pitkän aikavälin etu. Onko se työmarkkinoiden vakaus, vai levottomuuksien lisääntyminen? Suomessa ei pidä käydä joustavuuden ja kilpailukyvyn terminologian varjolla ideologista taistelua, joka ei itseasiassa edistä niin joustavuutta kuin kilpailukykyäkään.

Ideologisten taistelujen ja yksipuolisten ilmoitusten sijaan on hyvä istua yhteisen pöydän ääreen etsimään yhteisiä ratkaisuja. Viestini kaikille työmarkkinoiden toimijoille on tänään tämä: rakennetaan luottamusta sopien ja yhdessä myös tulevaisuudessa.

Erityisesti nyt, globaalin pandemian muuttaessa maailmaa ja myös teollisuutta ja tuotantorakenteita, on meidän rakennettava yhteisymmärrystä ja vahvistettava keskinäistä luottamusta. Tulemme vastaan ja kuuntelemme. Niin toivottavasti tekevät myös tulevat hallitukset. Yhdessä sopiminen ja toisten kunnioitus takaavat sen, että kaikki pysyvät mukana ja Suomi menestyy.

Hyvät ystävät,

Mitä pienemmäksi kriisin yhteiskunnalliset kustannukset kuten hoivavelka tai työttömyyden pitkittyminen jäävät, sitä nopeampaa kriisin jälkeinen talouskasvu ja paluu normaaliin on.

Meidän on opittava aiempien kriisien virheistä, aivan kuten meidän on opittava myös tästä kriisistä. Koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen tarvitaan meitä kaikkia. Me haluamme vahvistaa turvaa ja toivoa tulevaisuuteen, luoda hyvinvointia jokaiseen Suomen kuntaan.

Siksi juuri nyt on varmistettava, että myös tulevaisuudessa panostamme koulutukseen ja osaamiseen. Hallitus on tehnyt historiallisen uudistuksen koulutusjärjestelmään laajentamalla oppivelvollisuuden kattamaan toisen asteen koulutuksen. Tämä lisää tasa-arvoa ja luo mahdollisuuksia. Aidosti maksuton toinen aste turvaa jokaisen nuoren yhtäläisen oikeuden vähintään toisen asteen tutkintoon. Tämä yksinään vähentää syrjäytymisriskiä ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien nuorten asemaa ja työllisyyttä.

Vaikka uudistus on merkittävä, ei se riitä. Suomalaisten koulutusasteen kasvu on pysähtynyt ja nykyiset vähän yli nelikymppiset ovat jäämässä koulutetuimmaksi sukupolveksemme. Näin siis, jos emme toimi heti.

Suomi voi pärjätä globaalissa kilpailussa vain osaamisella.

Meidän tavoitteemme on oltava korkealla. Haluamme olla maailman korkeimmin koulutettuja työntekijöitä maailman reiluimmilla työmarkkinoilla!

Siksi panostamme osaamiseen laajasti varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Olemme palauttaneet subjektiivisen oikeuden kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen, pienentäneet ryhmäkokoja ja laskemme varhaiskasvatuksen maksuja. Hallitus on päättänyt käynnistää kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta, jonka tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Olemme myös lisänneet koulutuksen ja osaamisen rahoitusta, panostaneet perusopetuksen laatuun ja antaneet lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen.

SDP:n tavoitteena on mahdollistaa entistä useammalle korkeakoulutus nostamalla nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Hallitus onkin lisännyt aloituspaikkoja ja tekee töitä sen eteen, että yhä useampi nuori pääsee opintoihin kiinni.

Tarvitsemme yhä enemmän toimia osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Jatkuvan oppimisen uudistus on entistä tärkeämpää elpymisen ja jälleenrakennuksen näkökulmasta. Nykyisellään koulutusta on liian vähän ja se kasautuu jo valmiiksi koulutetummalle työvoimalle.

Työvoimakoulutus on tärkeä työkalu työikäisen väestön osaamisen kehittämisessä ja se vaatii lisäpanostuksia. Lisäksi tarvitaan joustavia ja nopeita koulutusmuotoja, joilla työikäiset voivat ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Myös työnantajien vastuuta työtekijöiden osaamisen kehittämisestä on syytä lisätä. Jokaisella työntekijällä on oltava oikeus kehittää ja uusintaa omaa osaamistaan työuran aikana niin, että kyky kohdata muutoksia vahvistuu.

Hyvät ystävät,

Hallituskausi on nyt puolivälissä. Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2019 hallitusneuvotteluiden. Siksi on tärkeää, että tarkastelemme tekemiämme ratkaisuja ja katsomme yhdessä eteenpäin.

Jokainen hallituspuolue katsoo yhteistä työtämme omasta näkökulmastaan. SDP:lle pääministeripuolueena on tärkeää pitää kiinni arvoistaan ja tavoitteistaan, mutta samalla hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyvystä. Suomi tarvitsee, etenkin nyt maailmanlaajuisen pandemian aikana, hallituksen, joka kykenee tekemään päätöksiä ja reagoimaan nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Yhdessä sovittu hallitusohjelma on luonut askelmerkit sille, miten Suomea kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Olemme tehneet monta merkittävää tulevaisuusuudistusta kuluneen hallituskauden aikana. Uudistuksia, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja rakentavat kestävämpää tulevaisuutta.

Olemme panostaneet lapsiin ja koulutukseen.

Olemme korottaneet pienimpiä eläkkeitä, koska politiikan tulee olla inhimillistä ja oikeudenmukaista.

Olemme säätäneet hoitajamitoituksen, koska jokainen ihminen ansaitsee turvallisen ja ihmisarvoisen ikääntymisen ja hoitajat paremmat työolot.

Lisäksi hallitus vie eteenpäin sote-uudistusta, jonka tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin
lisääminen ja yhdenvertaiset, toimivat palvelut kaikkialla Suomessa. Viimeistään koronakriisi on osoittanut kuinka tärkeää on, että pidämme huolta laadukkaasta julkisesta terveydenhuollosta.

Olemme siis monin tavoin vahvistaneet hyvinvointivaltion resilienssiä, eli kestokykyä ja sitkeyttä. Tätä työtä on nyt jatkettava. Vahva pohjoismainen hyvinvointivaltio on paras turva myös tulevissa kriiseissä, olivatpa ne millaisia tahansa.

Me sosialidemokraatit, yhdessä koko laajan työväenliikkeen kanssa, olemme tehneet töitä hyvinvointivaltion, sopimusyhteiskunnan ja demokratian eteen jo pitkälti toista sataa vuotta. Punaisena lankana tässä työssä on aina ollut yhteistyö, luottamuksen rakentaminen ja kaikkien yhteiskunnan toimijoiden kunnioittaminen. Näillä eväillä haluamme rakentaa yhteiskuntaamme myös tulevaisuudessa. Yhdessä, sopien ja sopimuksista kiinni pitäen.

Me suomalaiset olemme vahvaa tekoa. Yhdessä ja toisista huolehtimalla selviämme pandemiasta ja myös tulevista haasteista. Pidetään huolta toisistamme.

Haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja aurinkoista vappua.

Jaa sosiaalisessa mediassa