Pohjoismaiden neuvoston sosialidemokraattisen ryhmä: Pohjola on demokratian valo pimeydessä
Tänään juhlimme Pohjoismaiden päivää Putinin Ukrainassa aloittaman raa'an sodan varjossa. Vaikka ajat ovat nyt pimeitä, pohjoismainen yhteistyö on itsessään muistutus siitä, että pimeydestä voi tulla valoa.
Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska allekirjoittivat 23. maaliskuuta 1962 Helsingin sopimuksen, joka on eräänlainen Pohjoismaiden perustuslaki. Kuitenkin jo 10 vuotta ennen Helsingin sopimuksen allekirjoittamista otettiin ensimmäiset askeleet kohti sitä, minkä tänään tunnemme Pohjoismaiden neuvostostona, joka on virallinen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin.
Pohjoismaiden neuvoston historia kiinnittyy toisen maailmansodan päättymishetkeen. Sodan jälkeinen jälleenrakennus käynnistyi nopeasti, ja kun YK syntyi vuonna 1945, heräsi ajatus Pohjoismaiden laajemmasta ja vahvemmasta äänestä. Tanskalaisen sosiaalidemokraatin Hans Hedtoftin aloitteesta perustettiin vuonna 1952 Pohjoismaiden neuvosto pysyväksi elimeksi, jossa Pohjoismaiden parlamentaarikot saattoivat tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistä pohjoismaisista kysymyksistä.
Pohjoismaiden neuvoston perustamisesta on kulunut nyt 70 vuotta. Maidemme välinen etäisyys on pieni ja yhteisö suuri. Sodantäyteisen historiansa jälkeen Pohjoismaat kannattavat nykyään rauhaa, vakautta ja demokratiaa. Sosiaalidemokraattisten yhteiskuntamallien varaan rakentunut pohjoismainen yhteistyö on kuuden vuosikymmenen ajan osoittanut vahvuutensa ja parantanut Pohjoismaissa väestön elämänlaatua niin kulttuurisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.
Pohjoismaat tunnetaan hyvin myös rajojemme ulkopuolella ja pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kohdistuu globaalia huomiota. Pohjoismaat ovat selvinneet koronapandemiasta useimpia maailman maita paremmin niin väestön suojelemisessa sairauksilta kuin pandemian taloudellisilta seurauksilta.
Tällä hetkellä Euroopalla ja koko maailmalla on edessään uusi turvallisuushaaste. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaa vastaan ennakoi uutta aikakautta Euroopassa. Sota ei ole vain hyökkäys Ukrainaa vastaan, se on hyökkäys demokratiaa, rauhaa ja vapautta vastaan, ja se koskettaa meitä kaikkia.
Kaikkialla maailmassa on nyt valittava puolensa. Halutaanko tukea taistelua demokratian, rauhan ja vapauden puolesta vai tehdä tietä autoritaarisille voimille?
Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattien vastaus on selvä. Maailman kriisitilanteissa meidän on Pohjoismaissa käytettävä globaalia asemaamme tukeaksemme demokraattisempaa ja rauhanomaisempaa kehitystä maailmassa. Pohjoismaiden puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä on uudistettava ja vahvistettava.
Tai kuten Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre äskettäin totesi lehdistötilaisuudessa 9. helmikuuta 2022, ”osa meistä on Naton jäseniä, osa EU:n jäseniä, mutta me kaikki olemme Pohjoismaiden jäseniä”. Alueena olemme jotain erityistä.
Pohjoismainen puolustus- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö voi olla luonteeltaan erilaista kuin Naton tai EU:n yhteistyö. Paras puolustus tulee aina olemaan vihollisen muuttaminen ystäväksi, ja Pohjoismaissa meillä on sekä kokemusta että asiantuntemusta tukea maita niiden demokratisointiprosesseissa.
Kun Putinin diktatorinen hallinto kaatuu, Venäjän kansalla on uusi mahdollisuus päästä osaksi maailman demokraattista yhteisöä.
Kun tämä aika koittaa, Venäjän kansan on tiedettävä, että me Pohjoismaissa olemme valmiita auttamaan naapureitamme.
Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraatit jatkavat työskentelyään pohjoismaisen yhteydenpidon ja yhteisön vahvistamiseksi. Pohjola on osoitus siitä, että vanhoista vihollisista voi tulla ystäviä ja sitä kautta myös paremmasta ja valoisammasta tulevaisuudesta. Yhdessä.
Pohjoismaiden neuvoston sosialidemokraattisen ryhmän toimeksiannosta
Annette Lind, parlamentaarikko, Tanska
Gunilla Carlsson, parlamentaarikko, Ruotsi
Erkki Tuomioja, parlamentaarikko, Suomi
Jorodd Asphjell, parlamentaarikko, Norja
Oddný G. Harðardóttir, parlamentaarikko, Islanti
Lisää kuvia löytyy tästä
