Pilvi Torsti: Korkeakoululeikkausten vaikutuksia paikataan vielä pitkään

– Kuluvan eduskuntakauden aikana koulutuksesta on leikattu yhteensä jopa 840 miljoonaa euroa. Nämä leikkaukset ovat ravisuttaneet koulutussektoriamme, joka on joutunut etsimään säästöjä sieltä mistä vain voi. Nämä heikennykset ovat tuntuneet niin opetushenkilöstön työkuormassa kuin esimerkiksi opiskelijoiden lähiopetuksen määrässä, sanoo kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.)

– Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus on tehnyt selvityksen, jonka mukaan yliopistojen rahoitusta on leikattu merkittävästi 2010-luvulla. Jo pelkästään valtion budjetin osalta vähennyksiä on tehty 140 miljoonan euron edestä ja yliopistoindeksi on jäädytetty. Tieteentekijöiden liiton mukaan tämä on tarkoittanut yliopistoiden osalta mittavia henkilövähennyksiä ja tutkimuksen tekemisen näivettymistä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan vuoden 2016 koulutusleikkaukset söivät niin tuottavuutta kuin talouskasvuakin, toteaa Torsti. 

– Näitä koulutusleikkauksien vaikutuksia paikataan vielä pitkään. Tämän vuoksi koulutusleikkauksista vastuun kantaneen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ilahtuminen julkisesti tällä viikolla julkisen talouden suunnitelmasta 2020-2023 korkeakoulujen indeksien palautumisiksi vuonna 2020 tuntuu oudolta. Toimitusministeristön ministeri ei tee poliittisia päätöksiä. Kehyksen päätökset ovat teknisiä, eikä ministerillä ole siihen osaa tai arpaa. Pari viikkoa sitten kuopattu Sipilän hallitus ministereineen jää mieleen tempoilevasta politiikasta, joka kurjisti koulutusta kaikilla sektoreilla, sanoo Torsti. 

– Olen kuitenkin Grahn-Laasosen kanssa samaa mieltä – indeksien palautus olisi askel parempaan suuntaan. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme korkeakoulutuksen todellisen kunnianpalautuksen, jonka valmistelu tulee aloittaa seuraavalla eduskuntakaudella välittömästi. Kyse on sekä rahasta että asenteista. Puheet kaiken maailman dosenteista on syytä lopettaa, toteaa Torsti.