Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Piirainen perää tasapuolisuutta tuulivoimaloiden maapohjien rasitteisiin

Ajankohtaista 14:45

SDP:n kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi. Piirainen on hyvillään, että tuulivoimaa rakennetaan, mutta niiden maankäytössä on epäilyttäviä kohtuuttomuuksia aiheuttavia, epätasa-arvoa ruokkivia menettelytapoja.

– Suureksi ongelmaksi koetaan, että tuulivoimalan maapohjasta maanomistaja saa vuokratuloa, mutta sen sähkölinjoista maanomistaja joutuu pakkolunastusmenettelyn kautta tyytymään lunastuskorvaukseen, joka ei ole markkina-arvoinen. Pahimmassa tapauksessa menettää elinkeinonsa, sanoo Piirainen.

Kovan tuulivoimabuumin takia tuulipuistoja on suunnitteilla paljon myös Kainuuseen, jossa liityntälinjat leveine johtoteineen uhkaavat pirstoa metsäpalstat.

– Lunastukset aiheuttavat närää metsänomistajissa, Toinen saa markkinahinnan, toinen joutuu tyytymään arvioon käyvästä arvosta. Tuulivoimabisnes on tuottoisaa, teknologian myötä kustannukset laskevat ja tehot nousevat – käyttöikä kasvaa jopa 35 vuoteen. Kunnat saavat omansa kiinteistöverosta, työtä ja toimeliaisuutta syntyy, sijoitetulle pääomalle tulee kelpo tuottoa, mutta siirtolinjan alle jäävä maanomistaja ottaa takkiin, linjaa Piirainen.

– Lisäksi tietenkin hiilinielut pienentyvät, kun johtotiet raivataaan ja puu ei kasva. Toisaalta merituulivoimaa rakennetaan ilman ilmajohtoteitä. Tulee mieleen, onko tässä nyt porsaanreikä, jota nyt hyödynnetään useiden tuulivoimarakentajien toimesta. Se on syytä selvittää, perustelee Piirainen.

– Rakennuslain, kaivoslain ja lunastuslakien sekä kolmansien maiden maakauppalain uudistusten yhteydessä on syytä korjata yhtymäpinnat myös tähän toisen maalle tapahtuvan sähköjohtogrynderoinnin pelisäännöt, vaatii Piirainen.

Hallituksella on 21 päivää aikaa vastata kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen.

 

Kirjallinen kysymys

pakkolunastukset tuulivoimaloiden liityntäjohtojen rakentamisessa

Eduskunnan puhemiehelle

Kainuuseen ollaan suunnittelemassa useita tuulipuistohankkeita Kajaanin ja Sotkamon alueille, jotka ovat sinällään positiivinen asia puhtaampien energiaratkaisujen näkökulmasta. Kuitenkin alueella on herättänyt hämmennystä näiden kahdeksan – yhdeksän tuulipuiston sähkönsiirtolinjat, joilla voimaloiden tuotanto liitetään valtakunnallisen Fingridin verkkoon.

Näyttää siltä, että esimerkiksi näiden voimaloiden voimalinja lähtisi Vuolijoen Vuottolahden muuntoasemalta. Aiheesta on aiemmin informoitu, että uudet siirtolinjat yhdistettäisiin entisiin, olemassa oleviin johtoteihin. Näin ei ole tapahtunut, vaan uusia linjoja on rakennettu: Vaalan Metsälamminkankaalle 35 kilometriä ja Pyhännän Piipariin 18 kilometriä leveydeltään noin 50 metrin johtoteitä.

Kritiikkiä on saanut osakseen myös lainvoimainen Kainuun maakuntakaava, jossa jokaisen tuulipuiston sähkösiirtolinjasta on merkintä ”lievä haitallinen vaikutus” – maisemallinen vaikutus. Havainnekuvat kaavassa ovat optimistisia; kaavassa esimerkiksi Pyhännän voimalan todetaan voimalan jäävän puuston taakse, todellisuudessa se näkyy 10 kilometrin päähän.

Päätöksen siitä, mistä sähköasemalta tuulivoimapuisto liitetään valtakunnan verkkoon, tekee Fingrid. Tällä hetkellä pisin liityntäjohto on 130 kilometriä. Ongelmaksi tuulivoimassa on koettu, että sitä tuotetaan alueilla (lännessä ja pohjoisessa), kun taas suurin sähkönkulutus on etelässä. Tämä asettaa paineita ennustettavan ja tehokkaan sähköverkon rakentamiselle, kun tarve pitkille siirtomatkoille lisääntyy suunnittelemattomasti hyvien liiketoimintamahdollisuuksien avautuessa tuulivoimalla.

Suurin huoli ja hätä on nyt ilmennyt alueen asukkaiden keskuudessa tuulivoimaloiden ja sen siirtolinjojen maa-alueiden erilaisesta käyttöönotosta. Itse voimalat ja sen rakentamisen aikaiset tiet ja alueet voimalatoimijat saavat käyttöönsä sopimuksin, vuokraamalla tai kaupalla. Kun taas johtotiet pääsääntöisesti lunastuslain pakkolunastusmenettelyllä, vaikka niissäkin pitäisi edetä ensin sopimusteitse. On herännyt aiheellisesti epäily, kohdellaanko maanomistajia yhdenvertaisesti, olipa kyseessä sitten voimala tai johtotie, vaikka faktisesti maa-ala on pois muusta käytöstä samalla tavoin. Eli maanomistaja saa nimellisen korvauksen puustosta ja lunastuskorvauksen kun maa jää sähkölinjan alle, mutta vuosivuokraa jos maa jää tuulivoimalan alle.

Tuulivoimaloiden rakentamisessa eletään suurta investointikautta. Tuulivoimalasuunnitelmia on enemmän kuin olisi tarvettakaan, eivätkä kaikki toteudukaan. Syynä ovat tavoitteet puhtaamman energian saamiseksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tuulivoimaloiden teho ja koko on kasvanut kymmenessä vuodessa: nyt voimalasta saadaan vuodessa 25 GW/a kun se oli kymmenen vuotta sitten vain 8 GW/a. Teknologia on kehittynyt huimasti. Samalla tuulivoimasta on tullut kannattavaa, eikä se tarvitse tukea. Myös sähköntuotannon hinta on pudonnut aiemmasta 1,5 miljoonasta eurosta per MW – 1,0-1,2 miljoonaan euroon per MW. Lisäksi tuulivoimalan käyttöikä on kasvanut 25 vuodesta 30-35 vuoteen uusimalla tekniikalla.

Suomessa on tällä hetkellä 821 tuulivoimalaa, joiden teho on 2600 MW. On ennustettu, että Suomessa tehdään vuosina 2021-2023 yli neljän miljardin euron investoinnit tuulivoimaan ja että vuonna 2025 Suomen sähkönkulutuksesta 25 % tuotetaan tuulivoimalla.

Edellä esitetyn perusteella on helppo tehdä havainto, että yksittäinen, pieni maanomistaja, jonka palsta sattuu jäämään tuulivoimalan liityntäjohdon alle, on jäänyt ”lainsuojattomaan” asemaan ja ei saa maansa käytöstä korvausta. Suomessa on kuntia, joiden verotuloista kymmeniä prosentteja kertyy tuulivoimaloiden kiinteistöveroista. Tämä onkin osaltaan ollut suuri syy kuntalaisten hyväksyvyydelle tuulivoimaloiden rakentamista kohtaan. Myös tuulipuistojen rakentamisaikaiset palveluiden käyttö, työllistävyys ja ylläpidon sekä tuotannon aikaiset alueelliset talousvaikutukset ovat huomattavia. Eli kunnille voimalat ovat hyvä tulonlähde, tuulivoimaloiden omistajille ne ovat kannattavia, maata sopimuksin vuokranneille ne tuottavat, Suomen ja globaaleille ilmastotavoitteille ne ovat hyvä ratkaisu. Ainoa, joka joutuu alistumaan pakkolunastuksiin, on pienmaaomistaja, jonka maa pirstoutuu – ilman käypää korvausta maankäytöstä.

Siirtojohdon rakentaminen maan alle toisi käyttövarmuutta. Toisaalta teho ilmajohdossa on suurempi ja sen siirtohäviöt ovat pienemmät maakaapeloinnissa. Toisaalta maakaapelointi mahdollistaa metsänkasvun ja näin hiilinielujen syntymisen. Merituulivoimaloita kuitenkin myös rakennetaan kannattavasti, vaikka niiden rakentamiskustannus on merikaapeloinnin takia tällä hetkellä kalliimpaa.
On tärkeää huomioida, että merituulivoiman tuotantokustannukset laskevat jyrkemmällä kulmakertoimella kuin maatuulivoiman tuotantokustannukset. Tämä johtuu tekniikan kehittymisestä, minkä myötä merituulivoimasta on tulossa koko ajan kilpailukykyisempi energiantuotantomuoto. Maatuulivoima on silti edelleen tuotantokustannuksiltaan selvästi kilpailukykyisempää maatuulivoiman hinnan ollessa tällä hetkellä alle 30 €/MWh. Useiden arvioiden mukaan merikaapelin ja merelle rakennettavan sähköaseman hinta on 11 €/MWh. Pohjanmerellä on jo nähty 0-eurotarjouksia kilpailutuksissa sellaisissa maissa, joissa yhteiskunta maksaa verkkoliitynnän.

On selvää, että kohtuuttomia tilanteita on syntynyt metsäelinkeinonharjoittajille, joilta esimerkiksi maata on jäänyt linjojen alle jopa kymmenen hehtaaria. On perusteltua, että markkinatoimijan maksama korvaus maankäytöstä olisi markkina-arvoon perustuva – ei nykytilan mukaisesti käypään arvoon perustuvan sijasta. Työryhmätyössä on syntynyt esitys, jonka mukaan tulisi turvata lunastettavan omaisuuden haltijan aseman ja varmistaa, että lunastuskorvaus täyttää perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen kaikissa tilanteissa – myös tuulivoimaloiden.

Tärkeä havainto on myös, että teknologian nopean muutoksen ja kehityksen takia on pitkänaikavälin ennustaminen energiaratkaisuissa vähintäänkin sumeaa. Siksi olisi oleellista, että lunastusmenettelyin hankitun maa palauttamiseksi alkuperäiselle omistajalle, kun lunastuksen aiheena ollut syy päättyy.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä asian saattamiseksi oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi sekä yhdenvertaiseksi toiminnaksi tuulivoiman johtokäytävien alle jäävän metsämaan korvaamiseksi markkina-arvon mukaan tai velvoittamaan tuulivoimayhtiön maksamaan vuosivuokraa maan omistajalle liityntäjohtojen johtoteistä, jotta kohtuuttomuuksilta vältyttäisiin?

Helsingissä 15.10.2021

Raimo Piirainen /sd