Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Piirainen: Julkisen talouden suunnitelma luo vakautta kriisien keskellä

Ajankohtaista 13:57

SDP:n kainuulainen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Raimo Piirainen on tyytyväinen valtiovarainvaliokunnassa tänään tiistaina valmistuneeseen mietintöön Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026. Piirainen pitää erityisen tärkeinä linjauksia huoltovarmuuteen, energian sekä ruoan omavaraisuuteen sekä Itä-Suomen huomioimiseen Venäjän sodan vaikutuksista.

– Alueiden voimavarat on nyt syytä ottaa vahvasti käyttöön, että rajusti muuttuneessa toimintaympäristössä pärjätään. Niitä eri alueilla erilaisia ja niihin pitää nyt kohdentaa toimet. Valiokunnassa arvioitiin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa julkisen talouden välttämättömiä menoja seitsemällä miljardilla eurolla vuosina 2022-2026, sanoo valtiovarainvaliokunnan jäsen Piirainen.

– Huoltovarmuus on nyt kriittisin kaasussa, johon kuitenkin kyetään nyt vastaamaan, mutta koko ensi talven tarvetta ei ole ratkaistu, huolii Piirainen.

– Suomella on hyvä tilanne venäläisestä energiasta luopumisen osalta. Tosin meilläkin on haasteita, mutta ne on tunnistettu ja niihin on vastattu. Energiainvestointeja vauhditetaan tukemalla fossiilisista polttoaineista irtautumista liikenteessä sekä lämmitysratkaisuissa. Samoin lisäpanostukset demonstraatiohankkeisiin sekä akku- ja vetyteknologiaan ovat oikeita tekoja. Lisäksi energia-ala itse investoi yli 3 mrd. euroa puhtaaseen energiaan, sanoo Piirainen.

– Lisäksi venäläisen metsähakkeen tuonnin lopettaminen, joka voidaan korvata kotimaisen puunjalostuksen ja hakkuiden sivuvirtoihin sekä tähteisiin perustuvan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Tämä vaatii tukitoimenpiteitä, joten on hyvä, että metsänomistajia ja toimijoita aktivoidaan neuvontakampanjalla ja lisätään Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän (Kemera) kannustetta nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen. Suomen energiaomavaraisuuden kehittämiseksi pitkällä aikavälillä on lisäksi tärkeää kehittää puupolttoaineiden kuljetusta, varastointia ja terminaaliverkostoa. Samalla on kuitenkin huolehdittava Suomen hiilinieluista metsien kasvua lisäämällä, summaa Piirainen valtiovarainvaliokunnan mietinnön antia. Piirainen on myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

– Elintarvikeomavaraisuudesta on suurin huoli. Maatalouden kannattavuus on ollut heikko jo useita vuosia. Kustannusten nousu yhdistyi alhaiseen satotasoon kuivan ja kuuman viime kesän seurauksena ja heikkeni edelleen Venäjän aloittaman sodan myötä. Nyt JTS:n suunnitelman yhteydessä päätetty maatalouden huoltovarmuuspaketti on siten välttämätön. Siihen sisältyy sekä nopeita, erityisesti tilojen maksuvalmiutta parantavia tukitoimia (kuten maatalouden energiaveron palautuksen korotus vuodelta 2021) että pidemmän aikavälin ruoan tuotantoa ja sen kriisinsietokykyä vahvistavia toimenpiteitä (esim. investointituki vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuuteen liittyviin investointeihin). Lisärahoituksen nopeassa kohdentamisessa hyödynnetään olemassa olevia maatalouden tukijärjestelmiä, joilla on valmiina EU- ja kansalliset säädösperusteet ja toimeenpanoprosessit. Toimenpiteiden rahoitus ajoittuu vuosille 2022 ja 2023. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös lannoitteiden tuontiriippuvuuden vähentämiseen ja valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen, kiittelee Piirainen valiokunnan kirjauksia.

– Erityisen tärkeää on maatalouden, että kannattavuutta on kohennettava pysyvästi ja tuet on kohdistettava aiempaa paremmin aktiiviviljelyyn. Erityisesti reilut kauppatavat on saatava käyttöön, jotta tuottajan osuus lopputuotteen hinnasta kasvaa. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle, sanoo valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen Piirainen.