Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Perustuslakivaliokunnan demarit: Valiokunta nimesi noin 20 ongelmaa sotesta

Ajankohtaista 19:10

Perustuslakivaliokunta on saanut tänään valmiiksi lausuntonsa koskien hallituksen uusinta sote- ja maakuntamallia ja sitä koskevaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta. Valiokunnan tehtävänä oli arvioida esitetyn sote-uudistuksen sisällön vaikutukset siihen, turvaako uudistus esitetyssä muodossaan ihmisten perusoikeuksien toteutumisen perustuslain edellyttämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta oli tyytymätön noin kahteenkymmeneen sote-uudistuksen osa-alueeseen ja teki niistä valtiosääntöoikeudellisia ponsia. Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan yksimielinen.

– Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä siihen, että lausunnon mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa maakunnilla pitää olla kyky kantaa päävastuu palvelujen tuotannosta sekä riittävä rahoitus perustuslain mukaisten palvelujen järjestämiseen, toteaa perustuslakivaliokunnan jäsen Ilkka Kantola.

Perustuslakivaliokunnan lausunnolla varmistetaan, että monituottajamallissa sote-palvelujen kokonaisuutta ohjaavasta asiakassuunnitelmasta vastaa aina viimekädessä maakunnan liikelaitos. Lisäksi valiokunta antoi selkeät ohjeet uudistuksessa toisiinsa kytkeytyvien maakuntauudistusta koskevien lakien asianmukaisesta käsittelyjärjestyksestä ja lakeihin mahdollisesti tarvittavista muutoksista, mikäli osaa lakipaketeista ei saada hyväksyttyä tällä vaalikaudella.

– Ongelmia oli muun muassa maakuntien rahoituksen riittävyyteen, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluiden turvaamiseen, profilointiin ja tietosuojaan, valiokunnan jäsen Maria Guzenina huomauttaa.

Guzenina painottaa myös, että järjestelmän oikeusvarmuus pitää varmistaa EU:n kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta.

Yksi peruskysymyksistä on palveluiden riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa. Perustuslakivaliokunta pyysi jo aiemmin vastausta liittyen sote-uudistuksen rahoituspohjaan ja poikkeustilainteisiin. Perustuslakivaliokunta vaati ponnessaan, että maakuntien lisärahoitusta on väljennettävä poikkeustilanteissa.

– Budjettirajoitteilla ei saa rajoittaa ihmisten perusoikeuksia, kuten sote-palveluiden riittävää saatavuutta. Ne ovat jokaisen suomalaisen perusoikeus, jota ei voi poikkeustilanteissakaan rajoittaa, toteaa Ville Skinnari.

Skinnarin mukaan on selvää, että uudessa sotessa on turvattava kaikkien, erityisesti ikääntyvien palvelut, kun palveluntarve kasvaa.

Kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi perustuslakivaliokunta antoi tiukkoja ohjeita sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lakipakettiin liittyvistä muutostarpeista.

– Jotkut hallituksen esityksen ongelmakohdista olisivat jo erillisinä heikentäneet tai jopa vaarantaneet uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutumisen eli palveluiden riittävyyden turvaamisen kaikille suomalaisille. Kokonaisuutena esitykseen sisältyy myös suurempi järjestelmän toimivuuteen liittyvä riski, toteaa Guzenina.

– Nyt on maan hallituksen tehtävä oma arvionsa uudistuksen kohtalosta, Guzenina päättää.