Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin vappupuhe 1.5.

Ajankohtaista 10:00

Hyvät kuulijat

Tämän Vapun juhlat ja kokoontumiset tapahtuvat olosuhteissa, joissa emme olisi varmasti vielä muutama kuukausi sitten uskoneet olevamme. Tarkoitan tietysti sotaa, jota käydään keskellä Eurooppaa, vain runsaan tuhannen kilometrin päässä kotimaastamme. Venäjä hyökkäsi torstaina 24. helmikuuta Ukrainaan käynnistäen täysimittaisen ja raakalaismaisen sodan, jossa uhrit ovat olleet tavallisia siviilejä. Kouluja ja sairaaloita on tuhottu, joukkohautoja on paljastunut, miljoonat ovat paenneet kodeistaan ja kotimaastaan. Tuomitsemme jyrkästi Venäjän toiminnan. Se rikkoo kansainvälisiä lakeja ja horjuttaa toiminnallaan koko Euroopan tasapainoa. Vaadimme, että presidentti Putin viipymättä keskeyttää sotatoimet ja vetäytyy Ukrainasta. Rauha on palautettava Eurooppaan.

Sotatapahtumilla on ollut valtavat seurausvaikutukset myös Ukrainan ulkopuolella. Suomeenkin on saapunut vähintään 20 000 ukrainalaista pakolaista ja Ukrainan lähimaihin moninkertainen määrä. Talous on vakavasti häiriintynyt. Inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti, energian ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet, asuminen on kallistunut, teollisuuden ja kuljetusten toiminta on häiriintynyt – eikä pahin ole vielä edes käsillä.

Suomalaisten turvattomuus on lisääntynyt. Onhan Ukrainaan hyökkääjä itäinen naapurimaamme, jonka arvaamattomuus on asettanut myös Suomen uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen eteen. Hallitus antoi eduskunnalle turvallisuuspoliittisen selonteon ja edessä on vaikea tehtävä, sotilaallisen liittoutumisen harkinta. Vaikea se on siksi, että olemme eläneet sotilaallisesti liittoutumattomana maana lähes 80 vuotta ja onnistuneet rakentamaan hyvinvointivaltiota. Puutteistaan huolimatta se on eräs maailman tasa-arvoisimmista ja aidosti vapaimmista yhteiskunnista. Miten turvaamme tämän? Johtaako vapaiden, läntisten valtioiden puolustusliitto Natoon liittyminen sellaisiin vastatoimiin Venäjän puolelta, että rauhantila järkkyy, jopa sotilaallinen kriisi on edessä. Tähänkin joudumme varautumaan. Siksi ratkaisut on huolella punnittava. Vaihtoehdot ovat: ottaako se riski, että emme liity Natoon ja yritämme jatkaa liittoutumattomana arvaamattoman ja ihmisoikeuksia kunnioittamattoman naapurivaltiomme kyljessä ajatellen, että ”kyllä tämä tässä sujuu” vai haemmeko turvaa suuremmasta yhteisöstä altistaen itsemme samalla Venäjän silmissä vihollisen leiriin siirtyväksi valtioksi kaikkine siitä seuraavine asioineen. Tämä ratkaisu tehdään toukokuun aikana. Punnukset kallistuvat tällä hetkellä vahvasti Natoon liittymiseen puolelle. Mutta korostan: on oltava realisti. Siitä seuraa asioita, jotka myös on oltava valmis kohtaamaan. Tasavallan Presidentti Niinistö kuvaili niitä eräässä haastattelussaan ”laajamittaiseksi ilkeydeksi”. Jokainen voi mielessään ajatella, mitä kaikkea tämä pitää sisällään.

Me haluamme ylläpitää rauhaa ja vakautta. Me haluamme, että lapsemme ja heidän lapsensa voivat elää turvallisessa maassa ja jatkaa sen hyvinvoinnin ja tasa-arvon rakentamista, jota me ja meidän vanhempamme ovat tehneet.

Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan, Sanna Marinin, hallitus on koko kautensa ajan toiminut olosuhteissa, joita voidaan luonnehtia kansainväliseksi kriisiksi. Kaksi kuukautta hallituksen nimittämisen jälkeen jouduimme koronapandemian kouriin. Se oli ennen kokematon laaja-alainen kriisi. Koska kyseessä oli tartuntatauti, jouduimme muuttamaan käyttäytymistämme, vähentämään kontakteja toisiin ihmisiin ja ottamaan käyttöön myös lakeja ja määräyksiä, joilla tämä varmistetaan. Siitä seurasi nykyaikaisessa yhteiskunnassa suuria taloudellisia ongelmia: kokonaiset tuotannon alat ja tuhannet työpaikat vaarantuivat. Kansantalouteemme kohdistui vakavia iskuja. Tämä ei ole vieläkään ohi. Sairaaloissa hoidetaan yhä satoja koronapotilaita, ja vaikka virallisesti voimme nyt liikkua ja toimia vapaammin, tiedän, että varsinkin ikääntyneet ihmiset, joille korona on suurin riski, ovat edelleen varovaisia. Kuulin juuri tilaisuudesta, jonne kesäkuussa odotettiin tuhansia osallistujia, mutta kun ilmeni, että vain murto-osa heistä oli tulossa, peruutettiin koko tilaisuus.

Olin itse keskeisesti mukana niissä toimenpiteissä, joita valtiovalta pandemian aikana teki – alkaen siitä hetkestä kun 5. helmikuuta 2020 totesin pääministerille eduskuntaryhmämme kokouksessa, että nyt on tosi kyseessä. Runsaan kuukauden kuluttua siitä oli Suomeen julistettu poikkeustila ja valmiuslaki oli otettu käyttöön. Suurimman vastuun koronatoimista joutui kantamaan ministerimme Krista Kiuru, jota haluan julkisesti kiittää. Aina ei sitä kiitosta julkisuudessa siunaantunut. Itse olen tukenut häntä kaiken aikaa ja nyt sijaistan häntä valtioneuvostossa.

Kohti valoa ja kesää kuitenkin mennään. Itse toivon, että myös alle 80-vuotiaat ikäihmiset voisivat saada neljännen rokotteen. Niitä on maassamme miljoonia, mutta asiantuntijoille tuntuu olevan yllättävän vaikeaa tehdä tässä ratkaisua, jota itse ja tuhannet ihmiset toivomme.

Marinin hallitus on ollut näissä vaikeissa oloissa yhteiskuntaamme uudistava hallitus, tasa-arvoa lisäävä hallitus. Olemme säätäneet lukuisia lakeja, joita olemme pitkään halunneet tehdä: olemme vahvistaneet vanhustenhuoltoa, olemme parantaneet lastensuojelua, toteuttaneet maksuttoman koulutuksen laajennuksen, olemme toteuttaneet välttämättömän uudistuksen, jota edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan: kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnallisten hyvinvointialueiden vastuulle. Se on hallinnollinen ja taloudellinen rakenneuudistus, mutta sen tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja. On paljon järkevämpää hoitaa ihmisten sairaudet tai perheiden ongelmat siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä lieviä. Kaikkein parasta on tietenkin ennaltaehkäisy. Olen usein sanonut: gramma ehkäisyä on parempi kuin kilo hoitoa. Otan esimerkin. Sydämen verisuonien tukkeutumisen havaitseminen vaikkapa rasituskokeessa ja pallolaajennuksen tekeminen jo tässä vaiheessa on paitsi inhimillisempää, monin verroin halvempaa kuin sydäninfarktin saaminen ja vaativa tehohoito sairaalassa pitkine kuntoutuksineen. Sama pätee mielenterveyteen, silmäsairauksiin, syöpiin. Koronan takia meillä on nyt löytämättä ja hoitamatta tuhansia piileviä sairauksia, jotka parhaillaan muhivat elimistöissämme. Kutsumme tätä hoitovelaksi.

Oma tavoitteeni ministerinä ja koko puolueemme tavoite on nopeasti ja tehokkaasti siirtää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden painopiste peruspalveluihin: lääkäriin pitää päästä nopeasti, tutkimuksia ja hoitoa ja palveluja pitää antaa heti eikä vasta kärsimysten ja vaikeuksien räjähtäessä käsiin. Siksi toteutamme hoitotakuun. Hyödynnämme siinä myös yksityistä terveydenhuoltoa, sillä tavalla, että ostamme ihmisille palveluita, joista he itse eivät maksa enempää kuin julkisista palveluista, mutta pääpaino on luonnollisesti julkisten palveluiden kehittämisessä.

Työmarkkinat ovat olleet rauhattomat tänä keväänä. Pitkä UPM:n ja Paperiliiton välinen työtaistelu päättyi. Pahimmat työnantajan ajamat heikennykset onnistuttiin torjumaan ja työt voivat tehtaissa jatkua. Tämä sitkeä taistelu osoitti, että työntekijöiden oikeuksien puolustaminen vaatii päättäväisyyttä. Edut ja kohtuulliset ansiot eivät säily itsestään.

Julkisella alalla olemme nyt keskellä työtaistelua. Oma roolini, johon kuuluu ministerin vastuulla ihmisten hengen ja terveyden turvaaminen kaikissa olosuhteissa, myös työtaistelun aikana, on ollut vaativa. Tuen julkisten alojen, erityisesti mainitsen naisvaltaisen hoitoalan, palkkojen korottamista kohtuullisesti yli ns. yleisen tason pitkäkestoisella palkkaohjelmalla. Julkisen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon turvaaminen osaavalla työvoimalla vaatii tätä. Tällä hetkellä on suuri työvoimapula. Sen korjaaminen vaatii lukuisia muitakin toimenpiteitä kuin palkkatason nostoa: ratkaisuja koulutuksessa, työolosuhteissa, työnjaossa, johtamisessa, työkulttuurissa, ict-järjestelmissä jne. Tällainen laaja-alainen hanke on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla meneillään, mutta juuri nyt – työmarkkinatilanteen takia – se on seisahtunut. Toivomme hoitoalalle ja koko julkiselle palvelusektorille neuvotteluratkaisua. Vetoan sekä työnantajaan eli KT:hen ja liittoihin, että sellainen sopu löytyisi, joka turvaa palveluiden kehittymisen ja työssä jaksamisen ja on samalla veronmaksajille kohtuullinen, mehän kaikki nimittäin olemme julkisen puolen työnantajia.

Hyvät ystävät. Olen joutunut puhumaan vakavista asioista. Leikinlasku ja vappuiloittelu olisi ollut varmasti mukavampaa, mutta elämme nyt totista aikaa. Itse olen kaikesta huolimatta optimisti ja uskallan lopuksi vaikkapa keventää tunnelmaa.

Hyvät ystävät. Kaiken edellä sanomani voi tiivistää kolmeen sanaan, jotka kuvaavat niitä arvoja, joiden puolesta me toimimme ja taistelemme. Ne ovat:

TURVALLISUUS

TERVEYS

TYÖ

Toivotan hyvää vappua kaikille.