Paavo Lipponen: Nyt riittää leikittely demokratian perusarvoilla

Ajankohtaista 11:10

Suomen entisen pääministerin Paavo Lipposen mukaan presidentinvaali on linjavaali suhteessa parlamentaariseen demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen aseman turvaamiseen.

Hänen mielestään on vaikeata uskoa, että Suomen eduskunnassa johtopaikoilla olevat ihmiset avoimesti halveksivat demokratiaa ja näyttävät pääsevän siitä kuin koirat veräjästä.

– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja puolueen johto ei näytä lainkaan tajuavan, millaisilla asioilla he leikkivät. Mitä merkitystä on minimaalisilla rangaistuksilla, jos eduskuntaryhmän puheenjohtaja vielä ”tuomion” langettamisen jälkeen pitää ryhmän jäsenen diktatuuripuheita ”huumorina”?

– Nyt on tullut aika vetää selvä linja äärioikeistoon niin politiikassa kuin muutenkin yhteiskunnassa. Perussuomalaisten hankkima suuri kannatus on tulosta demokratian toiminnasta, mutta jos puolue ei selvästi sanoudu irti äärilaitansa linjasta, se sulkee itsensä pysyvästi parlamentaarisen hallitusyhteistyön ulkopuolelle. Tarjolla on siis myös vaihtoehto, osallistuminen rakentavaan yhteistyöhön.

– Viime aikoina monet ovat julkisuudessa väittäneet, että Suomen vakuusvaatimukset syövät maamme mainetta. Olemme kuitenkin hoitaneet asiamme kenties parhaiten euromaista, jos vertaamme velkaantumisastetta. Sen sijaan oikeistoradikaalit puheet demokratiasta, kun ne tulevat parlamentissa johtavassa asemassa olevien ihmisten suusta, voivat todella vahingoittaa Suomen mainetta.

– Suomi on ollut demokratian rakentajana ja turvaajana yksi maailmanhistorian edelläkävijämaista. Se alkoi käänteentekevällä eduskuntauudistuksella 1906, jossa ensimmäisen kerran sekä miehet että naiset saivat täydet poliittiset oikeudet kansallisissa vaaleissa. Sisällissodan jälkeen kansanvaltaiset voimat estivät Suomen liukumisen balttilais-itäeurooppalaiseen autoritarismiin säätämällä eduskuntaan nojaavan hallitusmuodon. 1930-luvun lopulla Suomen kansan suuri enemmistö torjui äärioikeiston, mikä takasi kansakunnan yhtenäisyyden, kun itsenäisyys ja demokratia oli verellä lunastettava.

– Luulisi, että eduskunnassa ja kansalaisten keskuudessa oltaisiin ylpeitä suuresta demokratiaperinteestämme. Mihin on kadonnut historian taju, mistä tämä historiattomuus?

– Näiden asioiden lakaiseminen maton alle ”huumorina” todistaisi Suomessa ajauduttavan alennustilaan. Kysymys ei ole vain demokratian halveksimisesta. Nyt näyttää tulleen monen mielestä hyväksytyksi käydä kiinni vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin ja heidän oikeuksiinsa. Eikö meillä julkisuus tiedä, mitä arkielämässä tapahtuu, kaduilla, liikennevälineissä, julkisissa tiloissa, puhumattakaan siitä vihasta ja kaunasta, jota työnnetään nettiin? Jopa arvovaltaisina itseään pitävät mediat ottavat sivuilleen kaikenlaista roskaa.

– Vastuu kuuluu meille jokaiselle. Jos tätä menoa katsellaan sivusta, joko julkisuudessa tai jokapäiväisissä tilanteissa, hyväksytään maamme moraalista perustaa rappeuttava kehitys. Pahinta on yleinen passiivisuus ja julkisuudessa vallalla oleva kevytmielisyys näiden asioiden suhteen.

– Presidentinvaaleista on tehtävä linjavaali suhteessa parlamentarismiin, ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen aseman turvaamiseen. Valittavissa on joko kansakunnan yhtenäisyyttä ja ihmisten välistä yhteisyyttä vahvistava tie, tai keskinäisen kyräilyn ja henkisen eristäytymisen umpikuja. Ajautuminen ahdistuneeseen nurkkaan merkitsee vääjäämättä myös Suomen talouden taantumista, sillä nousumme maailman kärkimaiden joukkoon perustuu ennen kaikkea kansalaisten poikkeuksellisen vahvaan keskinäiseen luottamukseen. Eurojen nippelit eivät ole pääasia, vaan se, että saamme kansakunnan inhimilliset voimavarat kootuksi.

Paavo Lipponen puhui sunnuntaina 18.9. Raision Demarien järjestämässä Elojuhlassa.