Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Paatero: Vesiosaamisesta Suomen uusi vientiveturi

Ajankohtaista 09:37

Tänään 22.3 vietetään Maailman Vesipäivää. Puhdas vesi on meille suomalaisille arkinen itsestäänselvyys. Se on yksi maailman tulevaisuuden kannalta tärkeimmistä luonnonvaroista. Veteen – tai sen puutteeseen – liittyvät maailman suurimmat niin sanotut hiljaiset tragediat. Likaisen veden ja huonon hygienian takia kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin sotiin. Erityisen paljon puhtaan veden puutteesta kärsivät lapset ja naiset.

Suomen tekemässä kehitysyhteistyössä vesiasiat ovat olleet tärkeitä painotuksia jo vuosikymmenien ajan. Mutta tulevaisuudessa osaamisemme tulee olemaan vieläkin tärkeämpää maailmalla. Suomen merkittävä vesi- ja sanitaatio-osaaminen on osattava kaupallistaa paremmin. Siinä ei ole mitään väärää, että Suomi saa myytyä osaamista ja kehittyvät maat saavat vesi-infrastruktuurinsa kuntoon. Tällä hetkellä 93 prosenttia maapallon kaupungistumisesta tapahtuu kehitysmaissa. Tämä luo valtavan paineen kaupunkien vesi-infrastruktuurille. Runsaat jätevedet kuormittavat vesistöjä ja on vaikea löytää riittäviä vesilähteitä suurten ja kasvavien kaupunkien tarpeisiin. Tekemistä ja tarvetta suomalaisen kaltaiselle osaamiselle maailmalla siis riittää.

Ansiokasta työtä Suomen vesiosaajien yhteenkokoamiseksi ja maailmalle viemiseksi tekee Finnish Water Forum, jonka työssä ja rahoittajana ulkoasiainministeriö on ollut sen perustamisesta saakka. Haluan rohkaista yrittäjiä, vesialan osaajia ja potentiaalisia rahoittajia Finnish Water Forumin työhön mukaan. Suomen haaste on, että monilla osaamisemme kärkialoilla yksittäiset toimijat ovat niin pieniä, että heidän on vaikea yksin päästä kansainvälisille markkinoille. Tarvitaan leveämpiä hartioita. Uusien vientialojen vauhdittamiseen tarvitaan ministeriöiden, toimijoiden, osaajien ja rahoittajien kaikki rajat ylittävää yhteistyötä. Muutoin emme kykene hakemaan kasvua maailman megatrendeistä ja uusista vientialoista.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa veden saatavuutta. Etenevä ilmastonmuutos aiheuttaa yhä epätasaisemmin (ajallisesti ja paikallisesti) jakaantuvia sateita. Kuivuus, kuumuus, tulvat, eroosio, aavikoituminen, merenpinnan nousu, maaperän suolaantuminen ja kasteluveden saatavuuden vaikeutuminen heikentävät viljely- ja laidunalueiden tuottavuutta, vaikuttavat ruoan saatavuuteen, toimeentulon hankkimiseen ja terveyteen. Erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet koskettavat naisia ja lapsia, koska he ovat pitkälti vastuussa kehitysmaiden ruoka- ja vesihuollosta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 66 prosentissa maaseudun kotitalouksista vedenhausta vastaa nainen, 11 prosentissa mies ja lopusta alle 15-vuotiaat lapset, pääasiassa tytöt. Vesihuollosta vastaaminen on yksi syy sille, miksi tyttöjen pitää keskeyttää koulunkäynti. Toinen merkittävä syy on vessojen ja pesumahdollisuuksien puuttuminen kouluista.

Maailmassa 2,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu YK:n vuosituhattavoitteissa määritelty kunnollinen sanitaatio. Haasteet ovat valtavat. Maailmassa asukasta kohden käytettävissä olevan veden arvioidaan puolittuvan vuoteen 2050 mennessä. Veden puutteesta kärsitään erityisesti korkean syntyvyyden alueilla. Ilmastonmuutoksen ohella valtava väestönkasvu on yksi merkittävistä haasteista.

Maailman mittakaavassa haasteet ovat suuria, mutta silti Suomen tuella ja osaamisella on onnistuttu ottamaan merkittäviä edistysaskeleita. Vierailin tammikuussa Suomen pitkäaikaisessa kehitysyhteistyön kumppanimaassa Etiopiassa, jossa Suomen tukemilla hankkeilla on vuosina 2009-2015 onnistuttu rakentamaan 8600 vesipistettä ja mahdollistettu 3 miljoonan ihmisen pääsy puhtaan veden piiriin. Vesipisteet rakennetaan aina siten, että niistä vastuuseen ja huolehtimaan valitaan paikallisista ihmisistä koostuva porukka, jotka huolehtivat vesipisteen toiminnasta, puhtaudesta ja siitä, että kaikki alueen asukkaat saavat tasapuolisesti vettä. Alueen asukkaat myös maksavat omista tuloistaan vesimaksua, jolla vesipisteen ylläpidosta huolehditaan. Tällä tavalla paikallisilla ihmisillä on alusta saakka vastuu, motivaatio ja aito mahdollisuus huolehtia vedestä ja kehitysyhteistyön tulokset jäävät pysyviksi.

Kävin matkallani myös tutustumassa yhteen vesipisteeseen ja siitä vastuussa oleviin ihmisiin. Yksi vastuullisista oli nuori neljän lapsen äiti Yelibe Yibelu, joka oli äänestyksellä valittu vesipisteen vartijaksi appiukkonsa jätettyä tehtävän nuoremmilleen. Tällaiset tehtävät ovat perinteisesti kuuluneet miehille, mutta yhteisö luottaa Yelibeen. Hän kertoi, että omat ja koko kylän lapset ovat pysyneet terveinä vesipisteen rakentamisen jälkeen. Hän sanoi, että vesipisteen ja oman vessan saamisen myötä hänellä on kaikki, mitä hän perheelleen tarvitsee. Nyt hän on onnellinen. Tällaiset tarinat antavat vähän perspektiiviä omaankin elämään. Vesi ja sanitaatio ovat todella elämän ja kuoleman kysymyksiä.

Tänä vuonna umpeutuu YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika ja vietetään eräänlaista kehityspolitiikan supervuotta. Tänä vuonna neuvotellaan maailmanlaajuisesti uusista YK:n kestävän kehityksen tavoitteista seuraaviksi 15 vuodeksi, kehitysrahoituksesta sekä ilmastokysymyksistä. Suomi on tehnyt maailmalla pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, jotta vesiasiat saadaan omaksi, erilliseksi tavoitteekseen uudelle kestävän kehityksen agendalle. Puhtaan veden lisäksi kyse on muun muassa hupenevien vesivarojen tehokkaasta käytöstä, vesistöjen tilasta, jätevesien käsittelystä ja rajavesiyhteistyöstä. Suomen täytyy olla myös tukemassa kehitysmaita uusien tavoitteiden toteuttamisessa. Ihmiskunnalla ei ole varaa epäonnistua uusien, kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisessa, mutta ei varsinkaan toimeenpanossa.

Sirpa Paatero
Kehitysministeri