Pääministeri Rinteen puheenvuoro budjetin ja JTS:n lähetekeskustelussa

Ajankohtaista 13:44

Pääministeri Antti Rinteen puhe budjetin ja JTS:n lähetekeskustelussa
8.10.2019

Arvoisa puhemies,
värderade talman!

Alkukesästä julkaisimme uuden vuosikymmenen ensimmäisen hallituksen ohjelman. Kerroimme yhteisestä tulevaisuusvisiosta, jolla Suomesta rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Työ on edennyt suunnitelmallisesti.

Budjetissa ja julkisen talouden suunnitelmassa nämä linjaukset konkretisoituvat ratkaisuiksi.

Tämä on 2020-luvun ensimmäinen tulevaisuusbudjetti.

Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteemme on, että kaikilla suomalaisilla on huomenna paremmin kuin tänään.

Arvoisa puhemies,

budjetissa laitamme liikkeelle tulevaisuusinvestointeja noin 750 miljoonalla ensi vuonna. Myöhemmät vuoden mukaan lukien nyt esitetään yhteensä 1,35 miljardin investointiohjelmaa.

Investoimme ennen kaikkea koulutukseen, osaamiseen, ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun. Asioihin, jotka vahvistavat taloudellisen menestyksemme perustaa ja maapallon säilymistä elinkelpoisena. Niiden ohella investoimme työllisyyden kasvun ja talouskasvun vahvistamisen edellytyksiin.

Ilman tulevaisuusinvestointeja ja pysyviä panostuksia osaamiseen ja hyvinvointiin edessämme olisi hitaan kurjistumisen ja näköalattomuuden tie.

Arvoisa puhemies,

talouskasvun täytyy hyödyttää kaikkia, eikä vain niitä, joilla menee jo valmiiksi hyvin.

Siksi teemme merkittävät pysyvät panostukset palveluihin, perusturvaan, pieniin eläkkeisiin ja lapsiperheiden tukeen. Käytettävissä olevat tulot kasvavat tämän budjetin esityksillä noin 70 prosentilla suomalaisista, suhteessa eniten pienituloisilla.

Haluamme, että ihmiset pääsevät helposti lääkäriin ja että kenenkään ei tarvitse olla huolissaan omasta tai läheisten ikääntymisestä. Siksi laitamme hoitotakuun ja hoitajamitoituksen lakiin.

Haluamme katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä koulutus on paitsi hyvää talouspolitiikkaa, myös tehokkain väline eriarvoistumista vastaan. Koulutuspanostuksia on heti ensi vuonna 350 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman mukaiset päätösperäiset uudet pysyvät menot rahoitetaan kehyskaudella pääosin päätösperäisin lisätuloin ja uudelleenkohdennuksin.

Arvoisa puhemies,

hallitus on vahvasti sitoutunut työllisyystavoitteeseen. Julkisen talouden kestävyys on nyt ja etenkin tulevaisuudessa korkean työllisyyden varassa.

Työllisyys ei nouse tavoitteisiimme itsestään. Työllisyyspolitiikassa hyödynnämme vahvasti muiden Pohjoismaiden onnistuneita esimerkkejä. Etenemme palvelujen ja ihmisten kannustamisen kautta. Teemme politiikkaa ihmisiä tukien ja kannustaen ja kaikki mukana pitäen.

Arvoisa puhemies,

budjetti sopii näkyvissä olevan heikentyvän kasvun näkymään hyvin, kuten valtiovarainministeriön talouskatsauksessa todetaan. Ensi vuoden meno- ja tulolinja tarkoittaa sitä, että finanssipolitiikka on lievästi elvyttävää. Se tukee talouskasvua.

Uudistusten ja investointien tekemättä jättäminen ja leikkaaminen olisi vahingollista politiikkaa sekä tässä tilanteessa että tulevaisuuden kannalta.

Aktiivisempaa finanssipolitiikkaa on peräänkuulutettu jo pitkään kansainvälisessä keskustelussa. Sitä ovat esittäneet esimerkiksi EKP:n väistyvä ja tuleva puheenjohtaja. Viimeksi täällä Suomessa painavan puheenvuoron siitä esitti Sixten Korkman viikonloppuna.

Tämän hallituksen finanssipolitiikka toteuttaa juuri tällaista aktiivista linjaa.