Opposition edustajat: Sotessa eivät hyvät aikeet riitä, voitontavoittelua pitää suitsia – muuten edessä on vielä villimpi länsi
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Anneli Kiljunen (sd), Kristiina Salonen (sd), Krista Kiuru (sd), Arja Juvonen (ps), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Veronica Rehn-Kivi (r) muistuttavat, ettei vastuullinen toiminta hoiva-alan yrityksissä voi olla vain tahdon asia. Mahdollisuus tehdä riittäviä lakikirjauksia ei kuitenkaan ole hallituspuolueille kelvannut.
Soten ensimmäisessä käsittelyssä äänestettiin lainsäädännön riittävyydestä mm. veroraportoinnin ja voitontavoittelun suhteen. Oppositio edellytti hankintalain poissulkemiskriteerejä sote-kokonaisuuden lakeihin, puutteellisen sote-veroraportoinnin korjaamista, korkovähennysrajoituksen tiukennusta ja sen varmistamista, ettei voitontavoittelu voi olla verorahoilla järjestettyjen suoran valinnan palvelujen tavoite.
– Oppositio esitti, että valinnanvapauslain mukaisissa sote-palveluiden järjestämisen päämääränä ei voi olla voitontavoittelu, muistuttaa Kiljunen. Fakta on, että toivomalla nämä asiat eivät muutu, se on nähty moneen kertaan. Siksi onkin käsittämätöntä, ettei hallituksesta ole löytynyt tahtoa korjata sote-esityksen puutteita näiltä osin.
Valiokunnan jäsenten mielestä on ollut hämmentävää lukea viime päivinä pääministerin kommentteja, joissa on korostettu hoivajättien vastuunottoa, kun Finnwatchin mukaan Sipilän hallitus itse sääti lain, joka tekee hoivayhtiöiden verojen seuraamisesta vaikeaa.
– Sipilän oma hallitus on toiminnallaan avannut uusia porsaanreikiä hoiva-alan kansainvälisten jättien hyödynnettäväksi. Sipilä on todennut, että hallitus tilkitsi korkovähennysoikeutta koskevaa lakia, mutta lakiin jätettiin yhä opposition vastustuksesta huolimatta merkittäviä puutteita, sanoo Juvonen.
– SDP on esittänyt hallitusta tiukempaa linjaa korkovähennysoikeuden rajoittamiseen, mutta esitys ei mennyt läpi. Lisäksi esitimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa koko oppositio yhdessä voitontavoittelun rajoittamista ja sen kirjaamista lakiesitykseen. Viimeaikaiset tapahtumat vahvistavat, että tälle on tarvetta. Yksityisten yritysten toimintaa ohjaa voiton tuottaminen omistajille, mutta sote-alalle tämä sopii huonosti. Kyse on kuitenkin veronmaksajien rahoilla tehtävistä isoista voitoista, toteaa Salonen.
– Hallitus ei ole puuttunut tiukasti verovälttelyyn, joten sote-yrityksillä on siihen edelleen mahdollisuus. Esimerkiksi viime vuonna veronkiertodirektiivin korkovähennysrajoituksen tiukennusta tehtäessä lakiin jätettiin tasevapautukseksi kutsuttu aukko, vaikka valtiovarainministeriön alkuperäisessä lakiesityksessä esitettiin sen poistamista juuri verovälttelyn vuoksi. Aukkoa ovat käyttäneet kymmenet yritykset. Korkovähennysrajoituksen aukkojen poistamistamisesta olisi valtiovarainministeriön arvion mukaan kertynyt 140 miljoonan euron verotuotto vuodessa, toteaa Kiuru.
Tuottajalakiin tulisi lisätä vähimmäisedellytyksiä tuottajille. Näin osaltaan varmistettaisiin, että kilpailua vääristävät sopimukset sekä työehtosopimusten tai kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkominen voisivat johtaa rekisteröinnin eväämiseen ja näin varmistaa palveluntuottajille tasapuoliset kilpailuedellytykset.
– Asiantuntijakuulemisissa on esitetty, että tuottajille olisi syytä asettaa jo alkuvaiheessa suhteellisen laajat yhteiskuntavastuuta koskevat edellytykset. Sitä vasten on räikeää, että lakiehdotuksessa esitetyt vähimmäisvaatimukset ovat huomattavan suppeat verrattuna esimerkiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettuun lakiin, toteaa Alanko-Kahiluoto.
Edustajat muistuttavat, että viime kesänä viivyttelystä syytöksiä saaneet valiokunnan oppositiojäsenet halusivat silloin paikata sote-esityksen virheitä koskien sekä voitontavoittelua että yksityisten hoivajättien verovastuun välttelyä. Nämä esitykset eivät saaneet valiokunnassa hallituksen kannatusta. Opposition esitykset hylättiin valiokunnassa hallituspuolueiden äänin ja ne jäivät näin ollen lakipaketin ulkopuolelle.
Sote-tuottajaksi voi rekisteröityä jopa silloin kun yrittäjällä on tilillään vakavia rikoksia, sillä hankintalain mukaisia poissulkemisperusteita ei ole. Hankintalain pakollisissa poissulkemisperusteissa on muun muassa huomioitu, ettei palveluntarjoaja ole syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai muihin vakaviin laiminlyönteihin edeltävien viiden vuoden aikana.
– Verovastuullisuudesta tulisi säätää myös tuottajalaissa, eikä ainoastaan valinnanvapauslaissa, kuten nyt. Hankintalain mukaisia poissulkemisperusteita vastaavat yleiset edellytykset tulisi kirjata myös tuottajalakiin tai tuottajalaissa tulisi viitata hankintalakiin näiltä osin. Tähän ei kuitenkaan hallitukselta löytynyt halukkuutta, eikä myöskään voitontavoittelun rajoittamiseen, sanoo Pekonen.
– Mikäli sote nytkähtää tällaisena eteenpäin, sote-tuottajia säädellään vähemmän kuin vaikkapa kuntien tavarantoimittajia. On hyvin ongelmallista, jos näitä perustavanlaatuisia vastuullisuusedellytyksiä ei ole sote-tuottajilla. Edes lahjuksen ottaminen, järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, työturvallisuuden laiminlyönti, työsyrjintä, järjestäytymisvapauden loukkaaminen tai luvattoman työvoiman käyttö eivät välttämättä estäisi yrityksen sote-markkinoille tuloa, summaa Rehn-Kivi.
