Nollatuntilaisen kyykytys jatkuu

Ajankohtaista 16:21

SDP:n toimiva vaihtoehto ei kelvannut hallituspuolueille: Nollatuntisopimus edelleen tapa kyykyttää työntekijää

Sosialidemokraatit eivät näe, että lakiin tulisi mitään uutta, sellaista mitä nykyisetkään säännökset eivät turvaisi. Vaan laki jättää edelleen työntekijän yksin. Ja päinvastoin nollatuntisopimuksella työskentelevän ohut turva nyt legitimoidaan, kiteyttää Sosialidemokraattinen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä; Ilmari Nurminen, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Tarja Filatov. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta äänesti mietinnöstä tänään.

– Samaan aikaan hallitus ihmettelee alhaisia syntyvyyslukuja. Kyllä tässä on nyt yksi esimerkki lisää, miten työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennetään. Ja kun tiedetään, että nollatuntisopimuksilla työskentelee enemmistönä nuoret naiset, niin tämä ei myöskään syntyvyyttä edistä, sanovat kansanedustajat.

–  Laissa tulee pieniä, oikeansuuntaisia parannuksia. Ongelmallista on, että ne jäävät vaatimattomiksi ja laki nyt vakiinnuttaa nollasopimusten käytön osaksi työelämää. Siksi esittämämme selkeät rajaukset nollasopimusten käytölle olisi tarvittu. Nyt laki ei ole selkeä. Nollatuntisopimuksilla työskenteleville ei edelleenkään tule suojaa sitä vastaan, jos työnantaja mielivaltaisesti lakkaa tarjoamasta työtä. Näin nollasopimusta voidaan edelleenkin käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen. Uusi laki jättää siis yhä epätasapainoon työnantajan oikeudet ja työtekijän velvollisuudet, sanoo SDP:n vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Nurminen.

– Lailla ei luoda suojaa, lakisääteistä minimiä työmarkkinoiden heikoimmalle työntekijäjoukolle. Näin se poikkeaa oleellisesti muun työlainsäädännön periaatteesta. Me tarjosimme hallituspuolueille korjauksia, joilla olisi päästy siedettävän puolelle. Nyt se haluttiin tyrmätä, jatkaa Nurminen.

– Nollatuntisopimuksella osa-aikaisena työtä tekevän oikeus lisätunteihin jää lakiesityksessä käsittelemättä, vaikka tämä on käytännössä ollut suuri ongelma nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla. Myöskään henkilöstönedustajat eivät työpaikalla tule saamaan tietoa, kuka nollatuntisopimuksella työskentelee. Tiedonsaanti oikeus olisi parantanut reilua työelämää, sen läpinäkyvyyttä ja näin estänyt työn tekoa lain harmaalla alueella. Olin ymmärtänyt, että tarkoitus oli parantaa työelämää – eikä heikentää sitä, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

– Ainoat ansiot laissa ovat oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkanmaksuun. Tosin niihinkin jää aukko työvuoroluettelon ylittävältä osalta. Nollatuntisopimuksella työskentelevä jää vakavasti sairastuttuaan todella heikkoon asemaan – nyt vieläpä lakisääteisesti, sanoo Filatov.

– Lailla ei luoda suojaa, lakisääteistä minimiä työmarkkinoiden heikoimmalle työntekijäjoukolle. Näin se poikkeaa oleellisesti Suomen muun työlainsäädännön periaatteesta, summaa Filatov.