Muistiohjelma osaksi vanhuspalvelulakia?

Ajankohtaista 08:27

Vanhuspalvelulaki on hyvä ja tarpeellinen. Mitkään suositukset, tutkimusnäyttö tai asiantuntijalausunnot eivät ole saaneet kaikkia kuntia korjaamaan ikäihmisten asioita.

– Haluan nostaa esille yhden suuren, usein unohdetun ryhmän keskusteltaessa ikäihmisten palveluista – muistisairautta sairastavien ihmisten koko ajan suurenevan ryhmän, kirjoittaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Suomessa saa päivittäin 36 ihmistä jonkin muistisairausdiagnoosin. Muistisairautta sairastavien kirjo on monimuotoinen; eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisia sairauksia sairastavia ihmisiä. Muistisairaudet eivät ole pelkästään ikäihmisten sairauksia. Suomessa on noin 7 000 alle 65-vuotiasta etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä. Toisaalta on tosiasia, että muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy ikääntymisen myötä. Yhteensä Suomessa on noin 130 000 etenevää muistisairautta sairastavaa, joista 70 000 asuu kotona ja heistä noin 40 000 asuu yksin. Lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, muistisairauksien vaaratila on noin 120 000 ihmisellä. Kun nämä vaaratilassa olevat henkilöt lasketaan mukaan, nousee luku neljännesmiljoonaan. Jos jokaisella heistä arvioidaan olevan 2 – 4 läheistä, muistisairaudet koskettavat jopa miljoonaa suomalaista. Kysymys ei ole siis mistään pienestä marginaaliryhmästä.

– Muistisairauden synonyymina puhutaan edelleen usein dementiasta. Kuitenkaan sellaista sairautta kuin dementia ei ole. Dementia on oireyhtymä ja on lukuisia erilaisia sairauksia, jotka voivat johtaa dementoitumiseen. Sen takia on yleisnimikkeenä parempi puhua muistisairauksista. On myös tilanteita, joissa asianmukaisella ja tarpeeksi ajoissa aloitetulla hoidolla voidaan estää dementoituminen.

Viime toukokuussa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kansallisen muistiohjelman. Selviytyäksemme tulevaisuuden haasteista tämä ohjelma on pantava täytäntöön osana ikälain toimeenpanoa. Ohjelma tukee kuntia varautumaan muistisairautta sairastavien määrän kasvuun sekä kestävän hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. Ohjelman neljä keskeistä kivijalkaa ovat:

1) Aivoterveyden ylläpitäminen ja edistäminen
2) Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen
3) Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin
4) Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

Miksi muistiohjelman toimeenpanolla on kiire?

– Mikäli nykyiset hoitokäytännöt jatkuvat samanlaisina kuin tällä hetkellä, noin vuonna 2025 kaikki Suomen tämänhetkiset hoitopaikat on muistisairautta sairastavien ihmisten käytössä.

Kansakuntamme ikääntymisen myötä, lisääntyvät myös muistisairaudet. Onneksi meillä on tutkimusnäyttöä siitä, että tämä skenaario voidaan estää. Oikea-aikaisella ja kuntouttavalla hoidolla voidaan muistisairautta sairastavan henkilön laitokseen joutumista siirtää jopa 2 – 2,5 vuodella eteenpäin. Muistisairauksien etenemistä voidaan hidastuttaa. Jos kehitämme hoitokäytäntöjä tutkitun tiedon suuntaan, tulemme hyvin selviytymään näistäkin tulevaisuuden haasteista. Meillä ei kuitenkaan ole aikaa hukattavaksi ja siksi toivon ikälain täytäntöönpanon yhteydessä kiinnitettävän erityistä huomiota kansallisen muistiohjelman toteuttamiseen.

– Tärkeää on tiedostaa, että muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa. Ne eivät ole toivottomia sairauksia. Muistisairautta sairastava henkilö voi elää sairauden loppuvaiheessakin onnellista ja hyvää elämää, jos häntä ovat hoitamassa osaavat ja ammattitaitoiset ihmiset.

Näin ei aina kuitenkaan ole. Pari vuotta sitten Muistiliiton tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on oppilaitoksia, joissa voi valmistua lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi niin, että muistisairautta sairastavien hoitotyöstä on opetusta vain muutamia tunteja. Muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja kuntouttava hoitotyö vaativat paljon erityisosaamista. Muutamalla tunnilla sitä ei voi saavuttaa.

– Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen opetussuunnitelmia on tarkasteltava kriittisesti, jotta ikälailla olisi mahdollisuus toteutua. Lisäksi tarvitaan muistisairaiden henkilöiden hoitotyöhön erikoistuneita hoitajia asiantuntijatehtäviin. Heistä on tällä hetkellä valtava puute eri puolilla Suomea.