Ministeri Ville Skinnarin puhe Eurooppa-foorumissa 29.8.

Ajankohtaista 10:59

Afrikka nousee – mitä tekee EU?

Hyvät kuulijat,

On hienoa, että Afrikka huomioidaan täällä Turun Eurooppa-foorumissa. Sillä huomiota tämä suurten muutosten kohteena oleva manner ansaitsee. Afrikka on saanut huomiota myös hallitusohjelmassa. Siihen on kirjattu yhdeksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteeksi tiiviimpien suhteiden luominen Afrikan maihin. Lisäksi Suomen edustustoverkostoa Afrikassa aiotaan laajentaa.

Tällä hallituskaudella laaditaan Suomen historian ensimmäinen Afrikka-strategia, jonka on määrä kattaa eri hallinnon aloja. Suomen hallitusohjelmaa on kuvattu kunnianhimoiseksi ja sitä tulee olemaan myös laadittava Afrikka-strategia. Tavoitteenamme on tehdä siitä niin hyvä, että se voi toimia malliesimerkkinä muillekin EU-maille.

Afrikka ei siis enää ole vain osa Suomen kehityspolitiikkaa. Mantereen strategiset poliittiset ja taloudelliset kysymykset ovat nousseet osaksi Suomen ja Afrikan yhteistyötä. Tätä vahvistaa myös maailmanpolitiikan nykytila. Suurvallat kilpailevat Afrikan luonnonvaroista ja siitä kuka voittaa suurimman määrän asiakkaita Afrikan kasvavilta kuluttajamarkkinoilta. Kilpailua käyvät etenkin Kiina ja Yhdysvallat.
Ghanan yliopiston kansainvälisten suhteiden ja diplomatian keskuksen johtaja Henrietta Mensa-Bonsu kuvaili EU:n ja Afrikan välisiä suhteita sanomalla, ettei ”poissaolevaa miestä hyväkään parturi voi parturoida”. Hän viittaa tällä siihen, miten aikaisemmin Eurooppa on yrittänyt kehittää Afrikkaa ilman afrikkalaisia.

Afrikan mantereella on valtava potentiaali, mutta sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Eurooppa näkee Afrikan maat muinakin kuin kehitysyhteistyökumppaneina. Afrikan kehityksen edistäminen on luonnollisesti edelleen tarpeen, mutta suhteiden monipuolistamiselle on annettava nykyistä enemmän painoa.

Afrikan kestävän kehityksen edistämisessä myös Euroopan Unionin on pystyttävä parantamaan juoksuaan. Mantereen ongelmia ei tulla ratkaisemaan siiloissa. Humaritaarinen apu, kestävä kehitys ja kauppa liittyvät toisiinsa ja nivoutuvat nykymaailmassa yhteen. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö eli Aid for Trade on tästä hyvä esimerkki.
***

Afrikan murrokseen sisältyy luonnollisesti suuria haasteita, mutta samalla myös valtavasti mahdollisuuksia, joihin Suomi pystyy tarjoamaan ratkaisuja. Tässä yhteydessä haluan korostaa tarkoittavani ratkaisuilla kokonaisratkaisuja.
Ei riitä, että suomalainen yritys on halukas sähköistämään hajautetun tuulivoima avulla 100 afrikkalaista kylää. Pelkkä tuulivoima eikä se edes yhdessä aurinkoenergian kanssa riitä. Niiden lisäksi tarvitaan yrityksiä, jotka hallitsevat säätövoiman tuotannon. Näitäkin ratkaisuja meillä jo on.

Edellä mainitulla skenaariolla tarkoitan sitä, että Suomi pystyy tarjoamaan ratkaisuja Afrikan nousuun, jos pääsemme tavarantoimittajasta järjestelmätoimittajaksi.

Haluan nostaa esiin kolme teemaa, jotka avaavat Suomelle kokonaisratkaisujen toimittajana valtavasti mahdollisuuksia, mutta samalla myös tuovat velvollisuuksia:
1. Väestön kasvun hillitseminen
2. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen
3. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen

1. Väestönkasvun hillitseminen

Afrikan väestönkasvu on huomattavan nopeaa. Arvioiden mukaan vuonna 2050 afrikkalaisia on 40 prosenttia maapallon väestöstä.

Nuorten osuus Afrikan väestöstä on suuri, mikä on mantereen maille sekä haaste että voimavara. Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä jo 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa vastaava osuus jää 35 prosenttiin.

Työvoimaa siis riittää, mutta haasteena on, mistä kasvava määrä nuoria löytää työpaikkoja. Tiedämme kaikki, mitä seuraa, jos nuorilla ei ole mielekästä tekemistä. Afrikan työmarkkinoille tulee vuosittain 18 miljoonaa uutta työntekijää. Uusia työpaikkoja syntyy vain 3 miljoonaa vuodessa. Ei ihme, että monet lähtevät etsimään paremman elämän edellytyksiä muualta.

Tulevaisuuden kannalta avainasemassa ovat koulutus ja uusien työpaikkojen syntyminen. Erityisen tärkeää koulutus on tytöille ja naisille. Sillä on tutkimusten mukaan vaikutusta myös syntyvyyden alenemiseen.

Suomalaisilla yksityisen ja julkisen sektorin toimijoilla olisi varmasti Afrikalle paljon annettavaa esimerkiksi koulutusviennin ja terveyssektorin kokonaisratkaisuilla.

2. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen

YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joiden päätarkoitus on poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys onkin vähentynyt, ei tavoitetta valitettavasti tällä vauhdilla tulla saavuttamaan. Syitä siihen ovat muun muassa pitkittyneet konfliktit, hidas kehitys tietyillä alueilla ja kehittyvien maiden talousongelmat.
Jos aiomme poistaa köyhyyden vuoteen 2030 mennessä, tarvitsemme julkisten toimien lisäksi paljon enemmän yksityisiä investointeja. Tarvitsemme myös uusia keinoja mobilisoida tehokkaammin yksityistä rahaa. Lisäksi meidän on luotava monistettavia konsepteja, jotka edistävät kehitystä kestävästi.

Afrikan teollistuminen on vasta alussa ja monet alat, jotka ovat länsimaissa hyvin kilpailtuja, ovat Afrikassa vasta alkutaipaleella. Iso osa Afrikan mantereesta ei ole vielä edes lähtenyt sille hiili-intensiiviselle kehityspolulle, josta iso osa muuta maailma pyrkii nyt irtautumaan.

Siksi Afrikka voi tarjota suomalaisille yrityksille hyvien kumppanuuksien turvin edellytyksiä kansainväliselle kasvu-uralle monilla sektoreilla. Kuten aikaisemmin mainitsin, kasvu-ura edellyttää tässäkin yhteydessä järjestelmätason ratkaisuja, joista kiinnostavia suomalaisyritysten kannalta ovat esimerkiksi kiertotalous, cleantech ja koko tulevan digitaalisen infran rakentaminen.

Useat Afrikan maiden talouksista kasvavat vahvasti. Etiopia, Ruanda, Norsunluurannikko, Senegal ja Tansania kuuluvat jo maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon. Samalla Afrikan valtiot myös kaupungistuvat kovaa vauhtia. YK:n arvion mukaan jo 35 vuoden kuluttua suurin osa afrikkalaisista asuu kaupungeissa. Tällä on merkittäviä vaikutuksia moniin asioihin kuten esimerkiksi mantereen elinkeinorakenteeseen.

Kiinnostusta Afrikkaa kohtaa kasvattaa osaltaan Afrikassa etenevä taloudellinen integraatio. Mantereesta tulee maailman suurin sisämarkkina, jos Afrikan Unionin puitteisiin syntynyt vapaakauppa-alue aikanaan pannaan toimeen. Tämä luo mahdollisuuksia kaupallistaloudellisin järjestelyihin laajemminkin. Pitkällä tähtäimellä jopa vapaakauppa-alue EU:n kanssa on mahdollisuuksien rajoissa.

3. Naisten ja tyttöjen oikeuksien parantaminen

Suomi edistää aktiivisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamista sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Suomi korostaa erityisesti naisten ja tyttöjen poliittista ja taloudellista osallistumista, naisiin kohdistuvan syrjinnän lopettamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien edistämistä.

On arvioitu, että tällä hetkellä 214 miljoonaa naista kehittyvissä maissa haluaisi käyttää modernia ehkäisyä, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Noin 40 prosenttia maailman raskauksista on suunnittelemattomia. Raskaus on myös monelle tytölle este koulunkäynnille. Noin 30 prosenttia koulunsa kesken lopettaneista tytöistä keskeyttää koulun raskauden takia.

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä on kyse ihmisoikeuksista. Niissä on kyse paitsi tasa-arvosta myös yhteisöjen ja kokonaisten yhteiskuntien kehittämisestä. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisellä on suotuisa vaikutus köyhyyden poistamiseen.
Miksi? Koska kouluttautuneiden naisten lapset pääsevät kouluttamattomien äitien lapsiin verrattuna todennäköisimmin kouluun. Koulutetuilla naisilla on myös tutkitusti pienemmät perheet.

Jos perhesuunnittelupalveluita ei onnistuta järjestämään kaikille sitä haluaville, kasvaa Saharan eteläpuoleisssa Afrikassa 5-14-vuotiaiden määrä lähes 80 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

Nigeriassa 15 prosentilla naimisissa olevista naisista on mahdollisuus käyttää ehkäisyä.

Malawissa naiset haluavat keskimäärin 3 lasta. Rikkaimman viiden prosentin kohdalla tämä toteutuu. Köyhimmillä on kahdeksan lasta.

Joka puolella maailmaa halutaan taloudellista kasvua. Sitä kohti pyritään ja kokeillaan erilaisia keinoja. Niille, jotka haluavat lisäkasvua, minulla on vastaus kysymykseen, mistä sitä saadaan.

Vastaus on panostamalla naisiin. Tälle vastaukselle on yksinkertainen peruste: jos naiset osallistuisivat työelämään täysin samalla tavalla kuin miehet, olisi globaali bruttokansantuote 26 prosenttia korkeampi.

***

Afrikka nousee

Väestön ja talouden voimakkaasta kasvusta seuraa, että Afrikan painoarvo kansainvälisessä yhteistyössä ja taloudessa kasvaa. Samalla Afrikalla tulee olemaan aiempaa enemmän sananvaltaa kansainvälisillä foorumeilla.

Jo nyt 54 Afrikan maan sanalla on paljon painoarvoa esimerkiksi YK:n yleiskokouksen äänestyksissä, joissa ne edustavat neljäsosaa äänioikeutetuista. Meidän kannaltamme on väliä kenen puolella maat äänestävät. Painoarvon kasvu näkyy jo siinä, että mantereen maat ajavat vahvasti YK:n turvallisuusneuvoston reformia ja vaativat itselleen pysyvää paikkaa sieltä. Vaatimus muuttuu sitä oikeutetummaksi, mitä suurempaa osaa maailman väestöstä ja taloudesta Afrikka edustaa.

Afrikan tarjoamat poliittiset mahdollisuudet kiinnostavatkin yhä useampia tahoja maailmassa. Afrikan kanssa kumppanuutta hakevat Euroopan ohella muun muassa Kiina, Venäjä, Turkki, Intia ja Persianlahden maat. Kilpailu kovenee eikä ole itsestään selvää, että Suomi ja EU pärjäävät tässä kilpailussa.

The Economistin mukaan vuosien 2010 ja 2016 välillä Afrikkaan avattiin peräti 320 uutta suurlähetystöä. Niistä suurin osa ei muuten ole EU-maiden avaamia, vaikka monet niistäkin ovat vahvistaneet edustautumistaan Afrikassa viime vuosina. Myös Suomi tutkii tätä mahdollisuutta, kun edustustoverkkoa hallitusohjelman mukaisesti vahvistetaan.
Mitä tekee EU?

EU on Afrikassa kokonaisuutena melko näkymätön. Yksi syy tähän on Unionin riittämätön ulkopoliittinen yhtenäisyys. Jäsenmailla on edelleen taipumus hoitaa asioita kahdenvälisiä kanaviaan pitkin. Toteutuessaan Brexit ei todellakaan paranna tilannetta.

Eurooppa tuudittautui kenties liian pitkään historialliseen asemaansa Afrikan pääkumppanina. Nyt kumppanuutta halutaan kuitenkin uudistaa ja syventää.

Kehitysapuun pohjannut avunantaja-avunsaaja -suhde on muuttumassa kohti tasavertaisempaa ja laajempaa poliittista ja kaupallista yhteistyötä. Euroopan Komission viime vuonna lanseeraama Afrikka-Allianssi on tärkeä instrumentti tässä. Sen tarkoituksena on kasvattaa investointeja Afrikkaan, vahvistaa eurooppalaisten yritysten roolia työpaikkojen luomisessa ja vaikuttaa myönteisesti investointeihin.

Vastaavaan vaikutukseen pyritään myös EU:n kehitysrahoitusarkkitehtuurin uudistuksilla. Tavoitteena on vastata erityisesti Afrikan massiivisiin investointitarpeisiin.
Prosessiin sisältyy oleellisesti myös poliittisen yhteistyön vahvistaminen.

Siihen liittyy monia asioita, mutta se edellyttää ennen muuta jalkatyötä. EU:n ja EU-maiden johtajien tulee vierailla Afrikassa useammin ja solmia tiiviit suhteet afrikkalaisiin kollegoihinsa. Vain näin syntyy todellisen yhteistyön kannalta välttämätöntä luottamusta.

Entä mitä tekee Suomi?

Kuten sanottu, Afrikan merkitys Euroopalle ja Suomelle kasvaa. Tavoitteemme on EU:n tapaan monipuolistaa suhdettamme Afrikkaan sekä lujittaa poliittisia ja kaupallisia suhteita. Tällä hetkellä poliittiset ja kaupalliset suhteet ovat liian ohuet. Tullin tilastojen mukaan Afrikan osuus tavaraviennistämme on vain 2,4 prosenttia. Siksi Keskuskauppakamarin aloite verkoston perustamisesta Afrikasta kiinnostuneille yrityksille on erityisen tervetullut.

Samalla on selvää, että Afrikassa tarvitaan edelleen myös kehitysyhteistyötä. Se tulee säilymään yhtenä merkittävänä pilarina Afrikka-politiikassamme myös jatkossa. Tahtotilana kuitenkin on, että kehitysyhteistyö tehoaa, minkä johdosta sen suhteellinen merkitys vähenee poliittisten ja kaupallisten suhteiden vahvistuessa selvästi.

EU-puheenjohtajamaana Suomi tukee EU-instituutioiden pyrkimystä vahvistaa EU:n ja Afrikan välistä strategista kumppanuutta, poliittisia ja kaupallisia suhteita.

Olemme puheenjohtajuuskautemme alussa nostaneet Afrikan eri EU-kokousten asialistalle. Järjestimme EU:n ja Afrikan muuttoliikeyhteistyötä käsittelevän seminaarin ja kokouksen, joissa pohdittiin, miten muuttoliikettä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä Afrikan ja EU:n välillä voitaisiin kehittää.

Puheenjohtajuuskaudellamme käydään myös monia Afrikan kannalta keskeisiä neuvotteluja, joita ovat esimerkiksi neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja EU:n rahoitusvälineiden uudistamisesta, sekä AKT eli Afrikka, Karibia, Tyynimeri-maaryhmän kanssa käytävät Post-Cotonou -neuvottelut.

Myös humanitaarista apua tullaan vahvistamaan. Tarpeet sen osalta ovat nousseet tuntuvasti viime vuosina pitkittyneiden konfliktien ja ilmastonmuutoksen takia.

Lopuksi

Hyvät kuulijat,

Afrikka on valtava ja moninainen maanosa täynnä mahdollisuuksia ja haasteita. Afrikan maiden kehityksellä ja poliittisella suunnalla on suoria vaikutuksia paitsi Euroopalle, myös koko kansainvälisen järjestelmän toimintaan.

Siksi EU:n ulkopolitiikassa Afrikka tulee nostaa maanosan ansaitsemalle tasolle: kaupan, kehityksen ja ulkopolitiikan strategiseksi kumppaniksi.

Ja sama pätee myös Suomeen.

Kiitos.