Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ministeri Krista Kiurun puhe lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta

Ajankohtaista 17:34

Ajankohtaiskeskustelu lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Valtioneuvoston puheenvuoro, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Kiitän aloitteen jättäjiä tästä mahdollisuudesta keskustella lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Erityisesti arvostan keskustelualoitteeseen kirjattua periaatetta ”Syntyvyys ei kuitenkaan nouse ihmisiä syyllistämällä”. Toivon että tämä on nyt käytävän keskustelumme lähtökohta.

Lasten hankkiminen on henkilökohtainen valinta, jota yhteiskunta voi tukea. Syntyvyydessä on kysymys koko yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyydestä, ei pelkästään kansalaisen yksittäisestä halusta, etuudesta tai palvelusta. Lapsiperheiden kokemuksia ja toiveita tulee kuunnella, tutkia ja kehittää, jotta arki saadaan sujuvammaksi. Perhemyönteisyys ei ole ainoastaan perhe- ja peruspalveluministerin tehtävä. Se kuuluu kaikille, niin päätöksenteossa, kotona, kuin työpaikoillakin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu periaate siitä, että ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää. Tämä on mielestäni yksinkertaisen nerokas lause. Yhteiskunnassa on monia esteitä lapsihaaveiden tiellä. Meidän tehtävämme ei ole painostaa, vaan auttaa ihmisiä näiden esteiden yli.

Iso este lapsihaaveille on toimeentulo. Suurella enemmistöllä lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin ja jopa paremmin kuin koskaan Suomen historiassa. Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen omaan elämäänsä, heillä on ystäviä ja harrastuksia ja he pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan.  Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin vuosien aikana eriarvoistunut. Osa voi entistä paremmin, mutta kaikki eivät ole hyvässä kehityksessä mukana.

Vuonna 2017 köyhissä perheissä eli noin 150 000 lasta. Nelivuotiaiden lasten vanhemmista kaksi viidestä kokee perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, ja joka kymmenes on viimeisen vuoden aikana pelännyt ruuan loppuvan. On helppo ymmärtää, että tällaisessa tilanteessa yhteiskunnan huoltosuhde ei ole suurin huoli.

Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallitus esittää korotettavaksi vuoden 2020 alusta lukien perusturvaa eli vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä työttömyysturvan perustasoisten etuuksien tasoa. Lisäksi elatustukea sekä yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisiä esitetään korotettavaksi. Tätä johdonmukaista työtä lapsiperheköyhyyden torjumiseksi tulee jatkaa.

Lasten ja perheiden tueksi tulee kehittää samanaikaisesti sekä etuuksia että palveluita. Laadukkaat lapsi- ja perhepalvelut syntyvät ison ammattilaisjoukon yhteistyöllä. Palvelukokonaisuus kattaa niin sivistys- kuin sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen ja seurakuntien toiminnan kuin myös esimerkiksi perheen vanhempien näkökulmasta tarpeelliset aikuisten palvelut.

Suomalainen peruskoulu on yksi yhteiskuntamme kruununjalokivistä, joka yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa luo sivistyksen ja kasvun perustan. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja ryhmäkokojen pienentäminen ovat vahva lapsi- ja perhemyönteinen viesti.

Lapsi- ja perhepalveluja kehitetään myös viime hallituskaudella aloitetun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kautta. Tässä työssä vahvistetaan erityisesti perhekeskuksia, paljon kaivattua varhaista tukea sekä matalan kynnyksen palveluja. Kehittämistyö tehdään maakunnissa ja kunnissa, lähellä ihmistä.

Pelkät tulonsiirrot ja yksittäiset päätökset eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamiseksi. Kestävän muutoksen tueksi tarvitaan lapsistrategia, jonka laatiminen on käynnistynyt. Lapsistrategia tulee olemaan hallituskaudet ylittävä ja eri hallinnonalat yhdistävä lapsi- ja perhemyönteinen visio kaikille lasten ja lapsiperheiden kanssa toimiville tahoille.

Myös muilta osin perhepolitiikassa käytössä on laaja työkalupakki. Olemme jo hallitusohjelmassa sitoutuneet arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta.

Yksi keino perhemyönteisemmän Suomen rakentamiseksi on vastoin omaa tahtoa lapsettomien tukeminen lasten hankinnassa. Hallitusohjelman mukaan tahattomasti lapsettomien perheellistymistoiveita tuetaan eri keinoin ja turvataan hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus. Lisäksi olen vahvasti sitä mieltä, että nykyisissä adoptiokäytännöissä on runsaasti parantamisen varaa. Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset perhemallit ovat yhtä arvokkaita.

Iso yhteinen ponnistus tulee olemaan myös perhevapaauudistus. On ensiarvoisen tärkeää, että perhevapaauudistuksen johtotähtinä ovat lapsen etu ja perheiden hyvinvointi. Keskeistä on tehdä uudistus, joka nykyistä paremmin edistää perhe- ja työelämän yhteensovittamista ja tasavertaista vanhemmuutta. Kaikki ei mahdu samaan muottiin, ja siksi perhevapaiden tulee huomioida lasten ja perheiden erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet.

Perhevapaiden lisäksi myös työelämän käytännöillä voidaan lisätä joustoa ja vaikuttumisen mahdollisuuksia perheiden arjessa ja työelämässä. Työelämää on rakennettava työn ja perheen yhteensovittamista mahdollistavaksi ja perhemyönteisemmäksi.

Myös asenteilla ja mielikuvilla on merkitystä. Lapsiperhearjesta kirjoitetaan mediassa usein negatiiviseen sävyyn. Lehtiä lukiessa näkee termejä kuten elämän ruuhkavuodet, joilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään ja vapaa-aika kortilla. Sama nuotti näkyy myös perhepoliittisessa keskustelussa. Usein puheenaiheina ovat alhainen syntyvyys, huoltosuhde tai väestön ikääntyminen. Ongelmilta ei tule sulkea silmiä, mutta on kiinnostavaa ajatella miten tämä puhe vaikuttaa näkemyksiimme perhe-elämästä. Luommeko tällä perhepuheella vain lisää paineita? Myös asenteiden osalta lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentaminen on meidän kaikkien vastuulla.

Ennen kaikkea uskon, että lapsi- ja perheystävällinen Suomi tarvitsee uskoa ja luottamusta siihen, että elämä kantaa. Pätkätöiden, toimeentulohuolien ja kasvavan epävarmuuden keskellä luottamus on koetuksella. Toivon että myös nyt käytävä keskustelu on osaltaan vahvistamassa tätä luottamusta.