Merja Mäkisalo-Ropponen: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa kuntoon!

Ajankohtaista 12:05

Kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kuntien perustehtäviin. Kuntapäättäjien tulisi tiedostaa asian tärkeys, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä meillä on mahdollisuus saada todellisia säästöjä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoihin. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin tulevaisuudessa ns. ”vahvemmille hartioille” kunnan vastuu ennaltaehkäisevistä toimista ei poistu, sanoo kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

Mäkisalo-Ropponen puhuu asiasta huomenna maanantaina 6.5. Enossa Enon ja Uimaharjun alueen asukkaille järjestettävässä avoimessa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus on osa valtuuston puheenjohtajien kierrosta maaseutukaupunginosissa. Aiemmin keskustelut on järjestetty Tuupovaarassa, Kiihtelysvaarassa ja Pyhäselässä.  

– Terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen tulee olla kaikkien kuntalaisten käytössä vauvasta vaariin. Olemassa olevaa tutkimustietoa on hyödynnettävä palveluja suunnitellessa ja toteutettaessa, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys tappaa enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Sen vuoksi on olennaista, että kuntien tulee yhdessä järjestöjen kanssa huolehtia siitä, että kunnassa järjestetään monipuolista, ohjattua yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Järjestöjen tilannetta voidaan helpottaa antamalla ilmaisia kerhotiloja käyttöön. Myös etsivää työtä yksinäisyydestä kärsivien henkilöiden löytämiseksi on tehostettava.
 
– Liikunnan merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on kiistaton. Siksi lähiliikuntapaikkojen lisäksi myös arjen liikkumismahdollisuudet on turvattava pitämällä huolta esimerkiksi pyörätieverkostosta ja kävely- ja hiihtoreittien kunnosta. Lasten liikkumisen tukeminen on kauaskantoinen tulevaisuusinvestointi. Koululiikunnan lisäksi myös perheiden yhdessä liikkumista on tuettava. Turun kaupunki on oivaltanut tämän hyvin mahdollistamalla lapsiperheille liikuntapaikkojen ilmaiskäytön sunnuntai aamupäivisin, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

– Kotona asuvien ikäihmisten ulkona liikkumisen loppuminen tarkoittaa usein toimintakyvyn nopeaa heikentymistä ja omasta kodista palvelutaloon siirtymisen nopeutumista. Ulkona liikkuminen on ikääntyneille kansalaisille tehokkaimpia toimintakykyä ylläpitäviä asioita. Meillä on valitettavan paljon ikäihmisiä, jotka eivät pääse säännöllisesti ulkoilemaan. Kotihoitoon tarvitaan lisää henkilökuntaa, mutta kotihoidon tueksi tarvitaan myös koulutettuja kulttuuri- ja kauppakummeja, jotka lähtevät ikäihmisen kanssa kodin ulkopuolelle virkistäytymään, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

– Ikääntyvän väestön kannalta on tärkeää tiedostaa, että aivoterveyden edistämisellä voidaan ennalta ehkäistä muistisairauksia ja siirtää niiden puhkeamista useilla vuosilla eteenpäin. Jokaisen yli 40-vuotiaan on syytä ottaa aivoterveelliset elämäntavat käyttöön jos haluaa vähentää omaa riskiään sairastua muistisairauteen. Aivoterveyden edistämisellä voidaan myös hidastuttaa muistisairauksien etenemistä. Kaikkein tärkeimpiä muistisairauksien ennaltaehkäisemisen keinoja ovat liikunta, aivoterveellinen ravitsemus, sosiaaliset suhteet, kulttuurin harrastaminen, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttäminen. Tietoa aivoterveyden edistämisestä tarvitsevat kaikki kansalaiset!, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen avulla voidaan ennaltaehkäistä monia muitakin sairauksia ja ylläpitää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi kaikessa kuntien  järjestämässä ruokailussa on pidettävä huolta ravitsemussuositusten toteutumisesta – unohtamatta ravinnon laatua.
 
– Lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys on katkaistava. Tämä varmistetaan riittävän pienillä päiväkotien ja koulujen ryhmillä. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus ainakin yhteen mieleiseen harrastukseen perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lapsiystävällinen kunta- toimintamallin avulla voidaan kehittää kunnan toimintoja huomioimaan lapset, nuoret ja heidän hyvinvointinsa päätöksenteossa.
 
– Perheet tarvitsevat ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia lisääviä palveluita – kuten matalan kynnyksen kotipalveluita, erilaisia kohtaamispaikkoja ja vertaistukea. Näin voidaan estää perheiden tilanteiden kiristyminen ja raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve. Yhteistyö neuvoloiden kanssa on saatava toimimaan saumattomasti. Tällä hetkellä eri puolilta Suomea kuuluu hälyttäviä tietoja erityislasten palvelujen heikentymisestä ja siitä, että kaikki erityislapset ovat kouluissa inkluusioperiaatteen muiden lasten kanssa isoissa ryhmissä. Inkluusio ei sinällään ole huono asia, mutta sen toteuttaminen edellyttää riittävää määrää erityisopettajia luokanopettajan tukena ja myös kouluavustajien käyttöä. Yksin isossa ryhmässä työskentelevä opettaja ei pysty huomioimaan riittävästi erityistä tukea tarvitsevia lapsia, sanoo Mäkisalo-Ropponen.
 
Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon terveyteen liittyviä ongelmia ja siksi rakennusten kunnosta huolehtiminen on osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tilakeskusten ja rakennusvalvonnan riittävät resurssit mahdollistavat ongelmiin varhaisen puuttumisen.

– Kuten edellä mainitut esimerkiksi osoittavat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on laaja asia. Koska lähes kaikilla päätöksillä on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin, kunnissa on syytä ottaa käyttöön kaikessa päätöksenteon valmistelussa terveyden- ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Kuntalain mukaan kunnassa on laadittava myös kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus, joka tuodaan kerran valtuustokaudessa valtuustoon, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

– Vaikka kunnat ovat avainasemassa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä, niin myös lainsäädännöllä ja valtion toiminnalla on suuri merkitys ja siksi asia tulee huomioida myös seuraavassa hallitusohjelmassa, sanoo Mäkisalo-Ropponen.