Maria Guzenina: Kulttuurin rahoitus nostettava yhteen prosenttiin valtion budjetista

Ajankohtaista 10:55

SDP:n neljännen kauden kansanedustaja Maria Guzenina vaati Loviisassa ja Porvoossa pitämissään vappupuheissa, että kulttuurityön, liikunnan ja nuorisotyön aseman vahvistaminen kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan.

– SDP:n lähtökohtana on saada kulttuurin rahoitus nostettua vähintään yhteen prosenttiin valtion budjetista. Tämä mahdollistaa muun muassa esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistamisen, kompensoi aiempia leikkauksia, ehkäisee taiteilijaköyhyyttä, laajentaa taidekasvatusta, edistää luovaa taloutta ja vahvistaa matkailua, Guzenina totesi.

Guzenina painotti, että kulttuurityötä on erityisen tärkeää kohdentaa lasten, nuorten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Lapsilla ja nuorilla taiteen perusopetus ja matalan kynnyksen kulttuuripohjainen harrastustoiminta tukevat myös opinnoissa pärjäämistä ja estävät ajautumista yhteiskunnan varjoihin. Samoin on liikunnallisten harrastusten laita. Siksi SDP pitää hallituskauden prioriteettinaan nuorten harrastustakuuta. Jokainen nuori on sosialidemokraattien mielestä harrastuksen arvoinen. Kulttuuriin ja liikuntaan panostaminen on investointia hyvinvointiin ja Suomen tulevaisuuteen. Olemme kansakuntana sitä paremmin voivia, mitä enemmän löydämme yhteisöissämme yhdistäviä tekijöitä ja koemme yhteenkuuluvuutta. Yksinäisyys ja eristäytyminen voi pahimmillaan sairastuttaa. Yhdessä tekeminen matalalla kynnyksellä, niin että kaikki pysyvät mukana on tärkeää. Liikunta ja kulttuuri ovat yksi parhaista ihmisten yhdistäjistä, Guzenina uskoo.

Guzenina vaati myös  taiteilijoiden rikkonaisen sosiaaliturvan uudistamista osana sosiaaliturvan uudistusta.

– Tämäkin on listallamme pian alkavissa hallitusneuvotteluissa.

Guzenina muistutti sosialidemokraattien omaavan pitkät perinteet kulttuurin vaalijana. Työväentaloilta ovat ponnistaneet monet 1900-luvun suosituimmista taiteilijoista. Esimerkiksi 1950-luvun suurimmat tähdet Edvin Laine, Siiri Angerkoski, Repe Helismaa, Tapio Rautavaara ja Ansa Ikonen olivat kaikki aloittaneet uransa työväennäyttämöillä. Työväestö synnytti myös runsaasti omaleimaista työväenkulttuuria: kirjallisuutta, musiikkia ja kuvataidetta. Maan tunnetuimpana työläiskirjailijana pidetään Finlaysonin tehtaan työmiestä Väinö Linnaa.

– Kulttuurityö ja siihen liittyvät palvelut on saatava suomalaisen yhteiskunnan kaikkialle ulottuvaksi vahvistavaksi voimaksi. Rikas kulttuurielämä luo hyvinvointia ja lisää yhteiskunnan lujuutta. Lisäksi luovilla aloilla on merkittävä elinkeinopotentiaali,  Guzenina muistutti.