Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Mäkisalo-Ropponen: Viittomakielisten ja Coda-lapsien oikeutta palveluihin vahvistettava

Ajankohtaista 15:45

Peruspalvelujen arviointi -raportissa vuodelta 2019 selvitettiin, kuinka laajasti viittomakieliset ja kuurojen vanhempien kuulevat lapset eli Coda-lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.

– Varhaiskasvatukseen osallistui 30 ja esiopetukseen 15 viittomakieltä käyttävää lasta. Coda-lapsia varhaiskasvatuksessa oli 31 ja esiopetuksessa 8. Tilastointi viittomakieltä käyttävien henkilöiden kohdalla Suomessa on kuitenkin puutteellista, joten kyselyssä saatu tieto viittomakielisten ja coda-lasten määrästä ei ole tilastollisesti luotettavaa, sanoo kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).

Esimerkiksi Coda-lapsia ja heidän oikeuttaan viittomakieliseen opetukseen ei välttämättä edes tunnisteta, eivätkä he saa opetusta viittomakielestä eli toisesta äidinkielestään. Viittomakieli on kuitenkin itsenäinen ja koko ajan kehittyvä kieli ja siksi coda-lapsilla tulee olla oikeus saada opetusta tästä toisesta äidinkielestään. Suomesta puuttuu yhä myös yhtenäinen rekisteri viittomakieltä käyttävistä henkilöistä.

Raportti suosittaakin monia hyviä kehittämiskohteita. Viittomakieltä käyttävien osalta tilastointia tulee kehittää äidinkielen merkitsemisessä väestörekisteriin niin, että tulisi olla mahdollisuus ilmoittaa käyttävänsä useampaa kuin yhtä äidinkieltä, esimerkiksi viittomakieltä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatu sekä yhdenmukaisuus tulee varmistaa viittomakielisten lasten osalta lainsäädännössä. Samoin viittomakielisten lasten tulee voida käyttää kieltään ja saada opetusta sekä varhaiskasvatusta omalla kielellään.

Raportin esittämät suositukset vahvistaisivat viittomakielisten ja coda-lasten asemaa. Kuten raportissakin todetaan, tietoisuutta näiden lasten oikeuksista on lisättävä tiedotuksen ja koulutuksen avulla. Samoin coda-lasten oikeudet viittomakielen opetukseen tulee taata nykyistä paremmin.

– Olen aiemmin myös tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen. Ministeri Andersson totesi vastauksessaan, että hallitus selvittää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeet viittomakielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi. Toivottavasti asia etenee pikaisesti, Mäkisalo-Ropponen päättää.