SDP:n kansanedustaja ja terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen haluaa, että suurissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa palataan päivitettyyn komiteatyöskentelyyn. Mäkisalo-Ropposen mukaan Sipilän hallituksen sotesekoilu olisi voitu välttää faktaan pohjautuvalla yhteistyöllä.
– Sote on hyvä esimerkki monista näistä ongelmista. Näyttöön perustuva tieto ei ole ohjannut hallituksen ”lehmänkauppamallin” rakentamista. Kokeilukulttuuria harrastava hallitus aikoi laittaa koko maan kerralla kokeilualustaksi. Onneksi perustuslakivaliokunta puuttui tähän asiaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut kantaa päivitetyn komiteatyöskentelyn palauttamisen puolesta. Kannatan lämpimästi hänen ajatustaan. Suurissa yhteiskunnallisissa muutoksessa komiteatyöskentely ja siihen liittyvä näyttöön perustuva toiminta parantaisi huomattavasti päätöksenteon laatua.
Ennen kansanedustajan työtä Mäkisalo-Ropponen toimi 10 vuotta työyhteisökouluttajana ja -valmentajana. Hän koulutti sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä muun muassa näyttöön perustuvasta sosiaali- ja terveydenhuollosta ja erityisesti näyttöön perustuvasta hoitotyöstä.
– Mielestäni yhteiskunnassa ei ole varaa sellaiseen terveydenhuoltoon, joka perustuu pelkästään mutuiluun tai ”meillä on aina tehty näin” toimintaan. On yksilön ja yhteiskunnan etu, että toiminnan taustalla on riittävä näyttö. Näyttöä on muutakin kuin tutkimusnäyttö, vaikka se on keskeinen näytön muoto. Kaikesta ei ole tutkimustietoa tai asia on sellainen, ettei tutkimusta voida esimerkiksi eettisistä syistä toteuttaa. Siksi myös esimerkiksi asiantuntijoiden konsensus sekä pilotointien (ja niihin liittyvän tutkimuksen) kautta saatu tieto ovat näytön muotoja, Mäkisalo-Ropponen sanoo.
Hän kertoo olettaneensa oman taustansa vuoksi, että myös lainsäädäntötyö pohjautuu mahdollisimman paljon näyttöön.
– Itse puhun näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Jo viime kaudella huomasin, ettei asia ole aina näin. Tilanne on kuitenkin tällä kaudella oleellisesti mennyt huonompaan suuntaan. Tutkimustietoa ja asiantuntijoiden mielipiteitä jopa vähätellään. Lakiesitysten taustaselvityksiä lukiessa huomaa, ettei aina ole huomioitu esimerkiksi erilaisten selvitysten luotettavuustekijöitä tai lakiesitysten perusteluissa kyllä kerrotaan tutkimusnäytön tuloksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä, mutta niillä ei ole mitään vaikutusta esitykseen – ne ikään kuin ohitetaan.
Mäkisalo-Ropposen mukaan tilanteeseen tarvitaan muutos. Hän huomauttaa, että kansalaisilla on oikeus hyvään lainvalmisteluun ja faktaan perustuvaan päätöksentekoon.
– Lainsäädännön arviointineuvostokin on puuttunut siihen, että vaikutusten arvioinnit ovat puutteellisia. Myös oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota lainsäädännön laadun puutteisiin. Ministeriöissä kiire ja kenties vääränlainen poliittinen ohjaus on tunnistettuja asioita. Siksi olisi syytä siirtyä suurissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja uudistuksissa päivitettyyn komiteatyöskentelyyn, Mäkisalo-Ropponen sanoo.
Lisätietoja:
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Terveystieteiden tohtori
