Mäkisalo-Ropponen vaatii lisää asuntotuotantoa erityisryhmille

Ajankohtaista 07:12

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan nyt tarvitaan selkeää suunnitelmaa ja rahoituksen suuntaamista erityisryhmien asuntotuotantoon.

– Keskeisenä kysymyksenä on, kuka näitä asuntoja rakentaa? Mielestäni ARA:n rahoitusta ei tulisi käyttää monikansallisten yhtiöiden rakennustuotannon tukemiseen. Etusijalla tulee olla suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen ja kuntien rakennushankkeet, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Hän huomauttaa, että asuntojen kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta on kärjistynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämisellä on kiire.

– Asuntotuotannossa erityisryhmille – kuten pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä muistisairaat – on vajausta lähes joka puolella Suomea, Mäkisalo-Ropponen lisää.

Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustyöt mahdollistavat omassa kodissa asumisen avun tarpeen lisääntyessäkin. Erityisesti hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin on saatava avustusta.

– Kerrostaloissa asuu paljon ikäihmisiä, jotka eivät hissien puutteiden takia pääse ulos omista asunnoistaan. He ovat jääneet asuntojensa vangeiksi.

– Tutkimusten mukaan siinä vaiheessa, kun ikäihmisen ulkona liikkuminen loppuu, otetaan pitkä askel kohti pysyvää laitoshoitoa, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Kodinomaista asumista tuettava

Vaikka tänä vuonna voimaan astuvassa vanhuspalvelulaissa korostetaan omassa kodissa asumisen ensisijaisuutta, jossakin vaiheessa se ei ole enää inhimillisesti ottaen oikea vaihtoehto.

– Esimerkiksi muistisairauden edetessä tiettyyn pisteeseen on paras vaihtoehto joko ryhmäkoti tai tehostettu palveluasumisen muistiyksikkö. Näistä kodinomaisista yksiköistä on valtava puute, Mäkisalo-Ropponen kertoo.

Hänen mukaansa muistisairaille vanhuksille tarvitaan vuosittain noin 1500-2000 uutta kodinomaista asumispaikkaa.

– Muistisairaiden saadessa asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta koko sairauden ajan, he eivät tarvitse sairauden loppuvaiheessakaan yleensä laitoshoitoa, mutta lähes aina he tarvitsevat kodinomaisia asumisyhteisöjä.

– Muistisairaiden osalta vanhuspalvelulain toteutuminen edellyttää heille tarkoitettujen asumisyksiköiden nopeaa rakentamista, Mäkisalo-Ropponen tähdentää.

Hänen mukaansa myös mielenterveyskuntoutujien asunnoista on puutetta. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen jatko-ohjelmassa tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Kehitysvammaisten laitoshoito on tarkoitus purkaa vuoteen 2020 mennessä ja tämä edellyttää noin 600 uuden asunnon rakentamista kehitysvammaisille vuodessa.