Mäkisalo-Ropponen: Tulevaisuuden Suomi tarvitsee hyvinvointimittarit BKT:n rinnalle

Ajankohtaista 14:58

Kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) toivoo, että seuraava hallitus ottaa BKT:lle rinnakkaiset hyvinvointimittarit kokeiluun ja käyttöön osana päätöksentekoa ja talousarvion laadintaa.

– Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. BKT on rahamääräinen mittari, joka ei ota huomioon monia ratkaisevan tärkeitä osa-alueita kuten ympäristön kehityksen kestävyyttä tai sosiaalista osallisuutta, Mäkisalo-Ropponen summaa.

Hyvinvointimittareiden avulla kestävä kehitys olisi mahdollista saada mukaan talouspoliittiseen valmisteluun. Kestävään kehitykseen kuuluu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ja tämän kokonaisuuden ”haltuun ottaminen” edellyttää, että perinteisen talousajattelun rinnalla asioita tarkastellaan myös hyvinvointitalouden näkökulmasta.
 
Hyvinvointitalous voidaan Mäkisalo-Ropposen mukaan määritellä siten, että siinä toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Määrällisten mittareiden rinnalla tulee käyttää myös laadullisia mittareita. Lisäksi tulisi nykyistä enemmän pyrkiä tutkimusnäyttöön perustuvaan päätöksentekoon.

– Investoinneilla hyvinvointiin on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on noussut maailman vauraimpien maiden joukkoon. Ne ovat vahvasti tukeneet taloudellista kasvua. Hyvinvointitalous on tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan.

– Esimerkiksi panostukset lapsiin ja nuoriin ovat todella tärkeitä tulevaisuusinvestointeja. Yksi panostettu euro varhaiskasvatukseen tulee monien eri selvitysten mukaan yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toimenpiteet säästävät tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja. Työkyvyn yläpitäminen ja parantaminen vähentävät tulevaisuuden työkyvyttömyyseläkkeitä. Osatyökykyisten työpanoksen hyödyntämättä jättäminen on tuhlausta. Tästä on konkreettisesti kyse, kun puhumme hyvinvointi-investoinneista ja hyvinvointitaloudesta. Toisin päin sanottuna säästäminen vääristä asioista tulee yhteiskunnalle pitkällä tähtäyksellä kalliiksi.

Tulevaisuusvaliokunnan raportti hyvinvointitalouden mittareiden käyttökelpoisuudesta päätöksenteossa (Jukka Hoffrén) julkaistiin tänään. Raporttiin voi tutustua täältä.