Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Mäkisalo-Ropponen: Tulevaisuuden Suomi tarvitsee hyvinvointimittarit BKT:n rinnalle

Ajankohtaista 14:58

Kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) toivoo, että seuraava hallitus ottaa BKT:lle rinnakkaiset hyvinvointimittarit kokeiluun ja käyttöön osana päätöksentekoa ja talousarvion laadintaa.

– Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. BKT on rahamääräinen mittari, joka ei ota huomioon monia ratkaisevan tärkeitä osa-alueita kuten ympäristön kehityksen kestävyyttä tai sosiaalista osallisuutta, Mäkisalo-Ropponen summaa.

Hyvinvointimittareiden avulla kestävä kehitys olisi mahdollista saada mukaan talouspoliittiseen valmisteluun. Kestävään kehitykseen kuuluu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ja tämän kokonaisuuden ”haltuun ottaminen” edellyttää, että perinteisen talousajattelun rinnalla asioita tarkastellaan myös hyvinvointitalouden näkökulmasta.
 
Hyvinvointitalous voidaan Mäkisalo-Ropposen mukaan määritellä siten, että siinä toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Määrällisten mittareiden rinnalla tulee käyttää myös laadullisia mittareita. Lisäksi tulisi nykyistä enemmän pyrkiä tutkimusnäyttöön perustuvaan päätöksentekoon.

– Investoinneilla hyvinvointiin on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on noussut maailman vauraimpien maiden joukkoon. Ne ovat vahvasti tukeneet taloudellista kasvua. Hyvinvointitalous on tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan.

– Esimerkiksi panostukset lapsiin ja nuoriin ovat todella tärkeitä tulevaisuusinvestointeja. Yksi panostettu euro varhaiskasvatukseen tulee monien eri selvitysten mukaan yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toimenpiteet säästävät tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja. Työkyvyn yläpitäminen ja parantaminen vähentävät tulevaisuuden työkyvyttömyyseläkkeitä. Osatyökykyisten työpanoksen hyödyntämättä jättäminen on tuhlausta. Tästä on konkreettisesti kyse, kun puhumme hyvinvointi-investoinneista ja hyvinvointitaloudesta. Toisin päin sanottuna säästäminen vääristä asioista tulee yhteiskunnalle pitkällä tähtäyksellä kalliiksi.

Tulevaisuusvaliokunnan raportti hyvinvointitalouden mittareiden käyttökelpoisuudesta päätöksenteossa (Jukka Hoffrén) julkaistiin tänään. Raporttiin voi tutustua täältä.