Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Mäkisalo-Ropponen: Kansalliseen muistiohjelmaan jäi puutteita

Ajankohtaista 07:05

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tällä viikolla Kansallisen muistiohjelman 2012 – 2020, jolla halutaan tukea kuntia ja kuntayhtymiä varautumaan muistisairaiden ihmisten määrän kasvuun sekä kestävän hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen otetaan vakavasti ja muistisairaat elävät arvokasta elämää ja saavat asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutusta.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen, Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, mielestä Kansallinen muistiohjelma on hyvä ja siihen on saatu kerättyä paljon perustietoa muistisairauksista.

Neljää kivijalkaa:

1. Aivoterveyden edistäminen
2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen
3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin
4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

joiden varaan muistiystävällinen Suomi on tarkoitus rakentaa, ovat oikeat.

Sen sijaan, mikäli kansallisen muistiohjelman tarkoitus on täydentää vanhuspalvelulakia tarkastelemalla muistisairautta sairastavien ikäihmisten oikeuksien ja hyvän hoidon toteutumista, tulevat esille muistiohjelman puutteet, sanoo Mäkisalo-Ropponen. Tähän tarkoitukseen se on liian abstrakti eikä se voi toimia esimerkiksi kunnissa arviointimittarina. Lisäksi vastuut, aikataulu ja raportointi ovat liian epämääräisesti kuvattu. Myös ohjelman konkreettinen arviointisuunnitelma puuttuu, hän jatkaa. Arviointimittarin laatiminen jäänee Muistiliiton tehtäväksi.

Muistiliitto on tehnyt kolmena vuonna (2000, 2005 ja 2010) Muistibarometritutkimuksen muistisairauteen sairastuneille suunnattujen palvelujen saatavuudesta ja laadusta, ammattihenkilöstön osaamisesta sekä palveluja ohjaavista strategioista ja ohjelmista kunnissa. Tulosten mukaan hoitokäytännöt ovat hyvin kirjavia ja hoidon ja kuntoutuksen käynnistymisessä diagnoosin jälkeen on ongelmia. Muistibarometri on antanut arvokasta tietoa ja tämän tiedon kerääminen jäänee Muistiliiton tehtäväksi. Ilman jatkuvaa seurantatietoa ei voida varmistaa kansallisen muistiohjelman hyvin tavoitteiden toteutumista ja muistipotilaiden ja heidän omaistensa oikeuksien toteutumista, Mäkisalo-Ropponen toteaa.