Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Mäkisalo-Ropponen ja Tainio: Kansalaisten tietoisuutta elinluovutusten tärkeydestä lisättävä

Ajankohtaista 11:04

SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Hanna Tainio haluavat kiinnittää huomion ongelmaan, joka nousee esille keskusteltaessa lakimuutoksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä. Lakimuutoksen avulla laitetaan täytäntöön elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksia koskeva EU-direktiivi. Direktiivi ja laki eivät tuo muutoksia Suomen nykyisiin käytäntöihin, jotka jo nykyisin täyttävät kaikki laatukriteerit. Esille nouseva ongelma on kansalaisten tiedot elinluovutusten tärkeydestä.

– Suomessa tehdään vuosittain noin 300 elinsiirtoa ja niiden tulokset ovat kansainvälisessä vertailussa hyviä. Elinsiirron saaneet henkilöt pystyvät yleensä jatkamaan aktiivista elämää ja palaamaan työelämään. Elinsiirtoa kuitenkin odottaa jatkuvasti noin 350 potilasta. Vuosittain noin 5 – 10 prosenttia elinsiirtojonossa olevista potilaista kuolee siksi, ettei heille löydy siirrettävää elintä ajoissa. Kansalaisten tietoisuutta elinluovutusten tärkeydestä tulisi lisätä, jotta yhä useampi tekisi ns. elinsiirtotestamentin, toteaa Hanna Tainio.

Mäkisalo-Ropponen ja Tainio vetoavatkin kansalaisiin, että jokainen miettisi henkilökohtaisesti elinsiirtotestamentin merkitystä ja mahdollisuutta.

– Myös potilastietojärjestelmiin tulisi saada selkeä kohta tälle tiedolle, jotta se kulkisi ihmisen muiden terveystietojen mukana. Paperinen elinluovutuskorttihan voi helposti kadota.

– Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstön koulutusta asian puheeksi ottamisesta omaisten kanssa on tehostettava, kun hoidetaan aivokuollutta potilasta. Jos elinluovutuskorttia tai -testamenttia ei ole, asiaa tulisi kysyä omaisilta. Käytännössä on huomattu, että eri sairaaloissa asian puheeksi ottamisessa omaisten kanssa on suuria eroja, jatkaa Mäkisalo-Ropponen.