Mäkisalo-Ropponen ja Salonen: Uudenlaista ajattelua muistisairauksien hoitoon

Ajankohtaista 10:38

Muistiliiton puheenjohtaja ja joensuulainen kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) vieraili maanantaina Satakunnassa. Mäkisalo-Ropponen luennoi Raumalla kahdessa yleisötilaisuudessa aivoterveydestä ja työhyvinvoinnista sekä muistisairaiden hyvästä hoidosta. Mäkisalo-Ropposen mukaan muistisairauksista ja niiden hoidosta liikkuu paljon väärää tietoa.

– Muistisairaudet eivät esimerkiksi kosketa vain ikääntyneitä eivätkä ne ole myöskään toivottomia sairauksia. Suomessa arvioidaan olevan jopa 7 000–10 000 alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa henkilöä. Muistisairauksia voi myös tehokkaasti ennaltaehkäistä. Meillä on paljon tutkittua tietoa siitä, miten esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen avulla voidaan huolehtia aivojen terveydestä. Vaikka henkilöllä olisi etenevä muistisairaus, oikealla hoidolla ja kuntoutuksella voidaan muistisairauden etenemistä hidastuttaa, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

– Kuntouttavan hoidon puutteiden vuoksi muistisairautta sairastavat joutuvat nykyisellään myös liian varhain laitoshoitoon. Asiaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä väestön ikääntymisen vuoksi muistisairaiden määrä kasvaa koko ajan. Yli 85-vuotiaista noin 35 % sairastaa jotain muistisairautta.

 

Satakunnan-vierailullaan Mäkisalo-Ropponen tutustui myös ikäihmisten perhehoitoon Eurassa yhdessä kansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) kanssa. Eurassa on tämän vuoden alussa alettu hoitaa ikäihmisiä perheissä ja pyritty näin vähentämään ruuhkaa vanhuspalveluissa sekä parantamaan ikäihmisten elämänlaatua.  Perhehoito kunnan virallisessa palveluvalikossa olevana palveluna on melko tuore ilmiö, ja eteläinen Satakunta on yksi edelläkävijöistä perhehoidon edistämisessä. Merja Mäkisalo-Ropponen ja Kristiina Salonen näkevät perhehoidossa olevan suuria mahdollisuuksia juuri esimerkiksi muistisairaiden hoidossa.

– Perhehoito sopii erityisen hyvin muistisairaille, jotka ovat omassa elämässään aktiivisia mutta tarvitsevat hyvän elämän tueksi ja turvaksi toisen henkilön läsnäoloa 24 tuntia vuorokaudessa. On todettu, että perhehoito voi ehkäistä muun muassa ikäihmisen masennuslääkityksen tarvetta. Lisäksi moni vanhustyötä tekevä kokee tässä ajassa riittämättömyyttä, kun haluaisi antaa ikäihmiselle enemmän aikaa kuin on mahdollista. Perhehoito voi tuoda mielekkään mahdollisuuden tehdä sitä työtä, johon on kouluttautunut, huomauttaa Kristiina Salonen.