Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Lindén blogissaan: Miten omalle lääkärille pääsy jonottomasti liittyy sote-uudistukseen?

Ajankohtaista 10:08

Aki Lindén

Perustuslakivaliokunnan eilisen (21.5.) lausunnon jälkeen on helpompi arvioida, että pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja talouden uudistus eli sote-uudistus todella toteutuu. Töitä tosin vielä tarvitaan tiiviisti eduskunnassa lähiviikkojen aikana.

Erityisesti Kokoomus on kritisoinut viime aikoina hallituksen sote-uudistus-esitystä ”pelkäksi rakenneuudistukseksi” ja sanonut itse kannattavansa ”toiminnan kehittämistä ja parantamista nykyjärjestelmässä”. Tämä on sikäli mielenkiintoista, koska Kokoomus viime eduskuntakaudella (ja kahtena sitä edeltävänä eduskuntakautena) oli voimakkaasti sitoutunut rakenteellisen sote-uudistuksen toteuttamiseen. Syy tähän ”takinkäännökseen” on tietysti selvä. Edellisellä kerralla sote-uudistuksella tavoiteltiin verorahoitteisten palveluiden laajaa avaamista markkinoiden kautta yksityisille terveysfirmoille. Myös nykyisessä esityksessä yksityisillä tuottajilla on roolinsa ostopalveluiden ja palveluseteleiden kautta, mutta markkinavoimia säännellään tiukemmin.

Eikö nykyistä järjestelmää sitten voida korjata ja esimerkiksi luoda omalääkärijärjestelmää, jossa jokainen asukas pääsee omalle julkiselle lääkärille jonottamatta? Minun on helppo vastata tähän, koska olen kerran tällaisen uudistuksen tehnyt. Loimme aikanaan Porin kaupunkiin omalääkärijärjestelmän joka toimi juuri näin. Jonoja ei ollut. Malli levisi laajalle koko Suomeen väestövastuun nimellä ja ”pelasti” terveyskeskusjärjestelmän vuosikymmeneksi eteenpäin.

Kehitys alkoi kuitenkin 2000-luvulla mennä perusterveydenhuollon eli terveyskeskusten kannalta huonompaan suuntaan. Vuonna 2000 vielä pääsi terveyskeskuksissa niin hyvin lääkärin vastaanotolle, että 80 % maamme väestöstä asui kunnissa, joissa jonon pituus oli alle viikko. Tällä hetkellä tilanne on merkittävästi huonompi. Pääsyy tähän on terveyskeskusten riittämätön resursointi. Kuvaan asiaa tilastoilla. Tarkat luvut alueittain ovat saatavilla julkisten palveluiden osalta THL:n Sotkanet-tietokannasta. Yksityisten palveluiden osalta on hyödynnettävä laajempia tietoja, mm Kelan tilastoja.

Vuodesta 2000 vuoteen 2016 kasvoivat erikoissairaanhoidon kulut yli 50 %, työterveyshuollon kulut yli 70 % ja yksityisten lääkäriasemien liikevaihdot yli 50 %. Samaan aikaan muuttui terveyskeskusten vastaanottotoiminnan rahoitus nolla ( 0 ! ) prosenttia, eräillä alueilla jopa väheni, koska tämä on koko maan luku. Tällaisilla resursseilla ei ole ollut mahdollisuutta kehittää perusterveydenhuoltoa väestön tarpeita vastaavalla tavalla. Tilanne on ajautunut kierteeseen, jossa lääkärit ja hoitajat ylikuormittuvat, työn houkuttelevuus perusterveydenhuollossa vähenee ja virkoja ja toimia ei saada täytetyksi.

Sote-uudistus on todellakin rahoituksen ja hallinnon uudistus, mutta se luo rakenteellisen perustan palveluiden uudistamiselle asiakaslähtöiseksi, koska enää ei ole erikseen ”kunnan rahat” (terveyskeskus) ja ”sairaanhoitopiirin rahat” (erikoissairaanhoito), vaan yksi kokonaisuus.
Terveyskeskusten lääkärikäyntejä on tällä hetkellä noin 7 miljoonaa vuodessa. Korkeimmillaan luku oli 10 miljoonaa. Väestön tarpeet ovat monimutkaistuneet ja nykyinen tarve olisi yli 10 miljoonaa käyntiä. Työparimallilla (lääkäri-hoitaja) ja hyödyntämällä digitalisaatiota voidaan osa fyysisistä lääkärikäynnesitä korvata, mutta ehdottomasti tarvitaan nykytilanteeseen verrattuna parempaa pääsyä myös itse vastaanotolle tai myös esimerkiksi lääkärien kotikäyntejä. Ja näiden lisäksi lääkärin ja hoitajan yhteydenpitoa potilaaseen puhelimitse ja digitaalisesti.

Arviolta 150 miljoonaa euroa riittäisi sellaisen mallin toteuttamiseen, jossa aivan aidosti ja oikeasti meillä olisi jonoton omalääkärimalli, jollainen useimmissa Syomeen verrattavissa maissa perusterveydenhuollossa on, esimerkiksi Tanskassa ja Iso-Britanniassa. Tämä on 0,7% koko soteuudistuksen 21 miljardin euron kokonaisuudesta. Samalla tulee luoda malli, jossa erikoislääkärikonsultaatiot ja esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat joustavasti saatavilla terveyskeskuksissa. Tällaisella uudistetulla palvelurakenteella pystymme nykyisen kokonaisrahoituksen (joka kasvaa sote-uudistuksen myötä vuosittain) puitteissa toteuttamaan uudenlaisen palvelurakenteen, jossa aidosti toteutuu perusterveydenhuollon vahdistuksineen eli sote-uudistuksen päätavoite eikä hoitoon pääsy ole enää kuntarajoista kiinni tai riippuvainen ihmisen asuinpaikasta. Tässä voidaan myös hyödyntää alihankintana yksityisiä tuottajia. Pidän tätä itse jopa välttämättömänä.

Teemme tätä kehitystyötä jo nykyisen järjestelmän puitteissa, ja eräät kunnat ovat toisia edellä (kuten aikanaan oli Porin kaupunki) mutta vahva perusta kehitykselle saadaan vasta kun toteutetaan palveluiden integraatio eli erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten palveluiden ja muiden sosiaalipalveluiden yhdistäminen samaan hallinnolliseen ja rahoitukselliseen kokonaisuuteen. Siksi SOTE-UUDISTUS!