Lauri Ihalaisen vappupuhe

Vappu 15:14

Lauri Ihalainen

Vappupuhe, Jyväskylän Lounaispuisto 1.5 

Hyvät vapun juhlijat, arvoisat kuulijat!

Vapun sanoma ja merkitys eivät vanhene. Noin sata vuotta sitten työväenliike sitoutui ajamaan työväen omaa päivää kalenteriin, emmekä turhaan tänäänkään vietä työväen- ja kansainvälisyyden juhlaa. Työväen vapun juhlinta kumpuaa syvästä sitoutumisestamme yhteiskuntamme epäkohtien poistamiseen. Ihmisten usko ja luottamus velvoittaa siihen, että parannamme yhteiskunnan epäkohtia ja seisomme sanojemme takana.

Vappujuhlassa on paikallaan korostaa sen työn merkitystä, jonka poliittinen työväenliike ja ammattiyhdistysliike ovat yhdessä tehneet Suomen rakentamiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi – yhteiskunnaksi, jossa vastuuta kannetaan heikoimmista ja kaikki halutaan pitää mukana.

Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuonna pitää myös pohtia työväenliikkeen vaikutuksia. Sotien jälkeen itsenäisestä Suomesta rakennettiin hyvinvointivaltio ja tehtiin sopimusyhteiskunta vahvan vasemmiston voimin. Ilman työväenliikettä tuskin olisi yhtä paljon juhlittavaa.

 

Arvoisat kuulijat,

Hallituksen työllisyystavoite ei tule toteutumaan

Suomen taloustilanne on vihdoin kohenemassa. Tämä näkyy myös täällä Keski-Suomessa investointeina ja työttömyyden vähenemisenä, vaikka maakunta on edelleenkin synkimpiä työttömyysmaakuntia. Keski-Suomessa on nyt noin 18 600 työtöntä ja työttömyysaste n. 15%. Käänne tapahtui vuoden 2015 alussa. Viime hallituskaudella liikkeelle laitetut investoinnit ja työmarkkinaratkaisut tuottavat nyt tulosta.

Vaikka taloudessa pahin näyttäisi olevan takana, kaikilla ei mene hyvin. Nykyinen hallitus asetti kaksi vuotta sitten kunnianhimoisen työllisyystavoitteen. On selvää, että hallitus ei tule työllisyystavoitettaan saavuttamaan. Pitkäaikaistyöttömyys on yhä ennätystasolla, eikä tilanteen nopeaa kohenemista ole näkyvissä. Pitkäaikaistyöttömiä on edelleen 112 200 eikä hallituksen kehysriihipäätöksetkään riitä siihen, että työllisyysaste nousisi 72%. Myös nuorten pitkittyvä työttömyys on kasvussa. Joka viides nuori mies on vailla koulutus- tai työpaikkaa. Kehysriihen eväät pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi jäivät heppoisiksi.

Vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten, työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palvelut on jätetty heikolle tolalle. Heille hallituksen työllisyystoimet ja kannustaminen ovat tarkoittaneet työttömyyden aikaisen turvan heikentymistä ja koulutus- ja työllistämisrahoituksen karsimista.

Sipilän hallitusta voisi kutsua yksityistämis- ja yhtiöittämishallistukseksi. Sote-palvelujen lisäksi hallituksen uusimmat suunnitelmat lakkauttaisivat nykyiset TE-toimistot. Nekin yksityistetään ja siirrettäisiin markkinoille. Se vaikeuttaisi varsinkin järjestöjen ja kuntien mahdollisuuksia tarjota mielekästä tekemistä niille ihmisille, joiden on vaikea löytää työpaikkaa.

Uuden ajan elinkeino- ja teknologiapolitiikan strategia

Näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä työllisyystilanteen korjaamiseen. Siksi tarvitsemme politiikkaa, joka toisaalta puuttuu työttömyyteen tässä ja nyt ja toisaalta vahvistaa tulevaisuuden erityisesti vientivetoisen kasvun edellytyksiä. Työllisyyden merkittävä parantaminen on tavoite, jossa emme saa epäonnistua.

Suomi tarvitsee uuden ajan elinkeino- ja teknologiapoliittisen strategian. Suomi pärjää globaalissa kilpailussa vain korkealla osaamisella ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Suomen tulee olla eturintamassa kehittämässä mm. digitalisaatiota ja tekoälyratkaisuja. Suomi tarvitsee uusia viennin lähteitä ympäristöteknologiasta, kiertotaloudesta, terveysteknologiasta ja palvelusta. On lisättävä panostuksia läpi työuran kestävään osaamiseen ja koulutukseen.

Koulutus ja sivistys hyvän yhteiskunnan perusta

Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki nuoret pysyvät yhteiskunnassa mukana ja että kaikkien tulevaisuus näyttää valoisalta ja turvatulta. Lapsille ja nuorille on annettava toivoa tulevaisuuteen.

Koulutus ja sivistys ovat suomalaisen yhteiskunnan perusta ja edellytys sille, että pystymme huolehtimaan hyvinvoinnistamme myös tulevaisuudessa. Tuntuu käsittämättömältä, että tästä huolimatta hallitus on pettänyt koulutuslupauksensa jälkeen ja rapauttamassa leikkauspolitiikallaan koko suomalaisen koulutuspolitiikan varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Kaikkein räikeimpänä esimerkkinä on hallituksen suhtautuminen ammatilliseen koulutukseen ja sen rahoitukseen. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat harvenee, laatu kärsii ja lähiopetus vähenee sekä opettajia sanotaan irti. Juuri eduskuntaan käsittelyyn tulleen ammatillisen koulutuksen rakenneuudistus esityksessä on paljon hyvä tavoitteita.

Kahdeksalla prosentilla peruskoulun päättävistä pojista ei ole sellaista lukutaitoa, millä pärjäisi toisen asteen opinnoissa. On selvää, että näiden nuorten auttaminen pitää alkaa jo paljon aikaisemmin. Haluamme pitää kaikki mukana ja silloin lähdetään liikkeelle laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Tukea tarvitsevat lapset ja perheet pitää saada mukaan jo varhaisessa vaiheessa ja tuen pitää jatkua niin kauan kuin sille on tarvetta.

Haluamme pidentää myös oppivelvollisuusikää. Tavoitteena on, että jokainen perusasteen päättävä jatkaa opiskelua toisella asteella tai toisen asteen opintoihin valmistavassa koulutuksessa. Pidetään kaikki mukana.

Koulutuspolitiikka on palautettava sille kuuluvaan arvoon ja myös talouspolitiikan ytimeen. Korkean työllisyyden saavuttaminen edellyttää, että kaikki pääsevät kiinnittymään työmarkkinoille. Avain on koulutus. Riittävä koulutus kaikille on paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan ja samalla se on kaikkein tehokas keino vähentää eriarvoisuutta. Koulutus on myös hyvää työsuhdeturvaa.

Tämän hallituksen alas ajama nuorisotakuu on rakennettava uudestaan. Me esitimme oman mallimme talvella. Meidän uuden nuorisotakuun tavoitteena on tiivistää nuorille tarjottavaa tukiverkkoa niin, että jatkossa yksikään nuori ei jäisi vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, jatko-opiskelupaikkaa tai työtä. Samalla nuorille on tarjottava tukea ja apua elämän muutostilanteissa ja nivelvaiheissa.

Lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon

Toiseksi, liian pienelle resurssille jätetyn työllisyyspolitiikan kehittämiseen on otettava uusi ote. Tarvitsemme lisää panostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, kuten koulutukseen ja ihmisten työllistämiseen yrityksiin, järjestöihin ja kuntiin. Työttömyyskustannuksiin menee noin 6 miljardia vuodessa. Rahoitusta tulee siirtää enemmän työllistämis- ja koulutustoimiin. Olemme jo pitkään esittäneet omaa malliamme, jossa työttömyysturvaa voisi käyttää myös opiskeluun. Olemme esittäneet, että työtön saisi yhteiskunnalta työllistämissetelin mukaansa hakiessa työtä.

Kolmanneksi, tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja talouskasvun edellytysten vahvistamista. Homekoulut ja sisäilmaongelmat on saatava kuntoon ja asumisen ja liikenteen pullonkauloja on purettava. Tällaisilla investoinneilla luomme työpaikkoja tässä ja nyt ja luomme pohjaa tulevalle kasvulle.

Suomen talous perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Tutkimus- ja tuotekehitys- sekä tiedepolitiikan alasajo on lopetettava ja kehityksen suunta käännettävä.

Kaikkein merkittävin voimavara Suomen taloudessa ovat tulevaisuudessakin osaavat ja jaksavat ammattitaitoiset ihmiset yhteiskunnan eri sektoreilla.

 

Hyvät kuulijat,

Hallitus vie Suomea hyvinvointiyhteiskunnasta markkinayhteiskuntaan

Sipilän porvarihallituksen ohjelma antoi jo viitteitä uudesta markkinaehtoisesta politiikan suunnasta. Tämä arvovalinta on näkynyt monissa politiikkavalinnoissa. Hallituksen yksi kärkihanke on julkisten palvelujen ja omaisuuden yhtiöittäminen sekä kaupallistaminen valinnanvapauden nimissä. Siis lompakon paksuudella on merkitystä palvelujen saannissa.

Tästä käy esimerkkinä sote-uudistukseen liittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen markkinaehtoiseen kilpailuun yhtiöittämisaikeineen. Tätä samaa yhtiöittämisideologiaa edustaa myös liikennekaarihankkeeseen liittyvä esitys siitä, että maantiet, rautatiet ja vesiväylät yhtiöitetään eduskunnan budjetoinnin ja demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Rahoitusta rakennettaisiin erillisillä kansalaisilta perittäviltä käyttäjämaksuilla. Onneksi tämä hanke esitetyssä muodossa torjuttiin.

Toinen hallituksen markkinaehtoisen ajattelun tavoite on liittynyt työmarkkinasopimisen mallin muuttamiseen ja tuloksellisesta, aidosta kolmikantavalmistelusta luopumiseen. Hallitus pyrki surullisen kuuluisan pakkolakipaketin ajamisella puuttumaan sopimusvapauteen ja heikentämään poliittisilla päätöksillä työmarkkinasopimuksiin liittyviä palkansaajien turvaksi rakennettuja työsuhteen etuuksia.

Pyrkimyksenä oli myös irrottaa paikallinen sopiminen valtakunnallisista työehtosopimuksista säätämällä erillinen paikallista sopimista koskeva laki ja samalla heikentää valtakunnallisten työehtosopimusten tuomaa turvaa.

Hurjimmat puheenvuorot hallituspuolueiden sisältä – erityisesti kokoomuksesta – ovat vaatineet työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista ja marssia kohti yksilötason sopimuksia ajatuksella, että jokainen on oman onnensa seppä. Se on sitä markkinatalouden tuomista työehtoihin palkansaajien sopimusturvaa heikentäen.

Nämä esimerkit kertovat siitä, että yhteisen vastuun ja turvan tarjoavaa yhteiskuntaa viedään väärään suuntaan. Suomi on tällä menolla tämän hallituksen johdattelemana vaalikauden päätyttyä siirtynyt harppauksin hyvinvointiyhteiskunnasta yhtiöittämisen ja kaupallistamisen kautta markkinaehtoiseen yhteiskuntaan, missä varallisuus ratkaisee palvelujen saatavuuden ja laadun. Minulta on moni kysynyt, että jos demarit olisivat hallituksessa, eihän näin voisi käydä. Olen vastannut, että emme olisi tällaista menoa tukeneet.

Nyt leikkaukset kohdistuvat vahvasti työttömiin, lapsiperheisiin, eläkeläisiin ja koulutukseen. Esimerkiksi perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä ja perheeseen kuuluu kaksi lasta, päivähoitomaksut ja muut korotukset lisäävät perheen menoja yli 1000 euroa vuodessa.

Erityisesti pienituloisten eläkeläisten elämisen edellytyksiä on monin maksukorotuksin ja leikkauksin kavennettu. Vallien alla eläkeläisille annetuista lupauksista ei ole kuulunut. Esimerkiksi on oikeudenmukaista, että eläkeläisten verotus ei saa olla palkkaverotusta korkeampi – kuten nyt on asian laita.

Keskusjärjestöillä on edelleen tärkeä rooli

Sopimuspolitiikan hajauttaminen liittokohtaiseksi ja EK:n irrottautuminen palkanmuodostuksen koskevista neuvotteluista on iso muutos sopimuspolitiikassa. Muutos on haasteellinen ratkaisujen hallittavuuden ja ennustettavuuden kannalta. Kysyä sopii, miten ne tukevat talouskasvua, työllisyyttä ja ostovoiman suotuisaa kehitystä. Talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaatiopöytää olisi tarvittu.

Palkansaajapuoli ei kestä yhtään uusia työntekijöiden asemaan ja turvaan liittyviä heikennyksiä. Syksyn työmarkkinaneuvottelujen onnistumisen kannalta olisi tärkeätä, että sovinnon tekijöille annetaan tilaa ja tukea. Olisi varottava, että työmarkkinailmapiiri ei liiaksi kärjisty ja työmarkkinapolitiikka olisi edelleenkin ensisijaisesti tahtolaji ja luottamukseen perustuvaa sopimista. Palkansaajaliike ja työnantajajärjestöt ovat korostaneet, että työlainsäädäntöä ja palkkaperusteista sosiaaliturvaa koskevissa asioissa keskusjärjestöillä tulee jatkossakin olla keskeinen rooli. Hyvä näin. Myös työllisyys- ja koulutusasiat ovat olleet järjestöjen neuvottelujen kohteena.

Olisiko ajateltavissa, että työllisyyden edistämiseksi nostettaisiin työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelujen kohteeksi kaksi asiaa: työssä olevien muutosturvaa tukeva koulutus ja työn ja työntekijöiden sujuvampi kohtaaminen. Tarvitaan ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämistä. Tarvitsemme työn ja työvoiman kohtaamista parantavan toimenpideohjelman. Työmarkkinakeskusjärjestöillä olisi näissä asioissa paljon osaamista ja intressit pitäisi yhdistää. Ei olisi pahitteeksi, että näitä neuvotteluja käytäisiin sellaisella aikataululla, että esitykset olisivat käytettävissä rinnan syksyn ja talven työmarkkinaneuvottelujen.

Kehysriihestä vaisuja esityksiä

Sipilän hallituksen kehysriihestä olisi odottanut tukevampia toimia kasvun, investointien ja työllisyyden parantamiseksi. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentymiseen ei osoitettu riittävää rahoitusta. Linjana näyttää olevan työttömien syyllistäminen ja kepittäminen, tarjoamatta koulutus- ja työmahdollisuuksia.

Kannustinloukkujen purkamisesta positiivista oli päivähoitomaksujen alentaminen. Hallitus ei kyennyt käynnistämään laajaa kannustusta saanutta perhevapaauudistusta. Asumistuen leikkaaminen johtaa siihen, että toimeentulotukimenot kasvavat. Lisärahoitus koulutukseen ja tutkimukseen eivät kompensoi niitä leikkauksia, joita erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja esim. Tekesin rahoitukseen hallitus on tehnyt.

Hallituksen työskentelystä on selvästi puhti vähissä ja työkunto on heikentynyt jo hallituskauden puolivälissä. Kunnallisvaaleissa tullut rökäletappio keskustalle ja perussuomalaisille selvästi on johtanut siihen, että voimat tehdä ratkaisuja ovat katoamassa. Ministeri määrien lisääminenkään ei taida hallituksen työkyvykkyyttä merkittävästi parantaa. Kuntavaalit eivät menneet myöskään työväenliikkeen kannalta toivotun hyvin – ei myöskään täällä Jyväskylässä. Työtä on tehtävä kansalaisten luottamukisen saamiseksi ajatellen myös tulevia eduskuntavaaleja.

Arvoisat kuulijat,

Suomen etu on vahva ja toimintakykyinen EU

EU on tänä vuonna tienhaarassa. Britannian EU-ero, muuttunut kansainvälinen toimintaympäristö ja unionin sisäiset haasteet edellyttävät EU-jäsenvaltioilta tänä vuonna perusteellista keskustelua EU:n tulevaisuudesta. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana päätöksentekopöydissä vaikuttamassa EU:n tulevaan suuntaan. Eroneuvotteluissa Britannian kanssa on pyrittävä löytämään molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyön muoto, jossa muun muassa kauppasuhteet on turvattu.

Suomen etu on tulevaisuudessakin vahva ja yhtenäinen EU. EU:lla ja sen jäsenvaltiolla on mahdollisuus hallita globalisaation ja nopeasti etenevän teknologisen kehityksen vaikutuksia paremmin kuin ilman EU:ta esimerkiksi vapaakauppasopimusten, finanssisektorin sääntelyn sekä veronkierron vastaisten toimien keinoin. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää vahvaa EU-yhteistyötä.

Unionia on kuitenkin uudistettava ja erityisesti sen sosiaalisia uudistuksia on vahvistettava. Myös talous- ja rahaliitto EMU:a on kehitettävä paremmin kasvua ja työllisyyttä tukevaksi. Keskiöön on nostettava ihmisten työllisyyttä ja hyvinvointia parantavat aloitteet, esimerkkeinä eurooppalainen nuorisotakuun edistäminen ja nuorisotyöttömyyden torjuminen, työlainsäädännön kehittäminen sekä työolojen parantaminen. EU:ssa tulisi myös pyrkiä sosiaaliturvan vähimmäistason turvaamiseen kaikissa jäsenvaltioissa.

EU:n tulevaisuuden kilpailukyky voidaan varmistaa vain huolehtimalla työvoiman korkeasta osaamisesta ja panostamalla korkean jalostusarvon vientituotteiden kehittämiseen. Korkeatasoinen tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusyhteistyö sekä ihmisten vapaa liikkuvuus on turvattava. EU:n tarjoamat rahoitusmahdollisuudet, kuten kasvavan Euroopan strategisten investointien ESIR-rahaston rahoitus on hyödynnettävä Suomessakin täysimääräisesti.

EU on ennen kaikkea arvoyhteisö, joka on ollut tärkeä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistäjä ja puolestapuhuja. Kun nämä arvot ja maailmanjärjestys on eri puolilla maailmaa osin kyseenalaistettu, EU:n on entistä tärkeämpää puolustaa niitä yhteisessä rintamassa.

 

Hyvät ystävät,

Vaikka taloudessa meillä on suuria vaikeuksia ja näköalakin aika sumuinen, on Suomella paljon uusia pärjäämisen mahdollisuuksia. Viennin jalustaa voidaan laajentaa ja jalostusastetta nostaa. Ne liittyvät biotalouteen, cleantechiin, energiatehokkuuteen, ympäristöteknologiaan, vesien suojeluun, arktiseen osaamiseen, terveysteknologiaan sekä palvelujen vientiin mukaanlukien matkailu ja kulttuuri.

Suomi tulee tästäkin ahdingosta selviämään, kunhan huolehdimme siitä, että yhteiskunnan sosiaalinen eheys ei rapaudu, eriarvoistuminen ei kiihdy – josta nyt on merkkejä – työntekijöitä kohdellaan työelämässä paremmin – turvaa muutoksiin lisäten.

Meidän menestymisen avaimet ovat panostaminen sivistykseen ja osaamiseen, tutkimus- ja tuotekehitykseen, hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuteen ja työelämässä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden toisiaan tukevaan uudistamiseen.

Suomi on läpi historiansa selvinnyt varsin vaikeina aikoina kahdella asialla: Luottamuksella ja kyvyllä yhteistyöhön Isänmaalle tärkeissä asioissa. Tätä hallitus. ja oppositiorajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan myös tässä ajassa.

Toivotan kaikille iloista vappua, kesän odotusta ja innostusta maailman mittakaavassakin katsottuna hyvän yhteiskuntamme edelleen rakentamiseksi ja muuttamiseksi paremmaksi paikaksi elää – tavalla, että heikompia ei jätetä.