Lauri Ihalaisen puhe Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksessa

16.4.2019

Arvoisat kokousedustajat ja ystävät

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki on pyrkimys kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa ja työelämää, missä kaikki pysyvät mukana. Ajassa on liikaa eriarvoisuutta ja talouskasvu ei ole koskenut kaikkia.

Hyvinvointiyhteiskunnan yksi keskeisistä tavoitteista on luoda edellytykset sille, että työllisyysaste on mahdollisimman korkea naisille, miehille ja vaikeammin työmarkkinoille pääseville.

Korkea työllisyysaste on yksi keino rahoittaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistavat julkiset palvelut, koulutus ja sosiaaliset suojaverkot. Yhden prosentin työllisyysasteen nosto tuo noin miljardin tuloja Suomen julkiseen talouteen. Nostamalla työllisyysastetta tuetaan yhteiskunnan toimivuutta ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Työ ei ole vain keino tulla toimeen – se on enemmän

Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen on Työttömien Keskusjärjestön osuva viesti kaikille – erityisesti päättäjille.

Työ ei ole ihmisarvon mitta, mutta se on enemmän kuin vain keino tulla toimeen. Se kiinnittää yhteiskuntaan, rakentaa tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja vaikuttamisesta. Tavoitteena tulee olla toimeentulon turvaava työ ja työ, joka myös sisällöllisesti antaa tekijälleen onnistumisia. Työllähän pitäisi tulla toimeen, mutta maassamme on liikaa työssäkäyvien köyhyyttä.

Laajasti tuettu tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella on oikea, mutta haasteellinen tavoite. Se edellyttäisi n. 58 000 työllistettävien määrän nostamista.

Tavoite on haastava kahdesta syystä. Talouskasvuarvion seuraaville vuosille on arvioitu olevan hieman yli yhden prosentin luokkaa. VM arvion mukaan näillä kasvuluvuilla työllisyysaste voisi nousta 73,5 prosentin tuntumaan.

Jos ei tueta nykyistä tuntuvasti voimakkaammin vaikeammin työllistyvien pääsyä työmarkkinoille, 75 prosentin työllisyysastetavoitetta ei saavuteta.

Kansainvälisessä taloudessa kasvun epävarmuus ja talouskasvun tasaantuminen vaikuttavat myös Suomen talouteen ja vientiin sekä investointeihin kotimaahan.

Siksi on tärkeätä, että pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiä vahvistetaan lisäämällä rahoitusta TKL toimin. Tutkimus- ja tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta voidaan lisätä mm. yritystukia karsimalla.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii rakenteisiin pureutuvia uudistuksia, joista keskeisiä ovat perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden ja –oikeuden ulottaminen maksuttomana koko toiselle asteelle sekä niiden nuorten ja nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsyn polun rakentaminen, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa tai työelämässä ja ovat hauraasti kiinnittyneenä yhteiskuntaan.

Suomessa tarvitaan toimivat välityömarkkinat, jotka rakentavat siltaa kuntoutuksen, koulutuksen ja palkkatyön kautta avoimille työmarkkinoille. Nykyisin tarjotut palvelut eivät aina ole rakennettu ihmisten tarpeita ajatellen eikä toisiaan tukevaksi. Välityömarkkinoiden tarkoitus on rakentaa polkuja avoimen sektorin työmarkkinoille.

10 konkreettista toimenpidettä työllisyyden parantamiseksi

  1. Aktiivisia työvoimapoliittisia rahoitus- ja henkilöstöresursseja nostetaan asteittain lähemmäs pohjoismaista tasoa. Sen avulla on mahdollista toteuttaa sellaisia kuntoutus- työkyky- ja koulutuspalveluja, joiden avulla avataan ovia vaikeimmin työllistettävien pääsemiseksi työmarkkinoille: pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, vammaiset ja maahanmuuttajat.
  2. Vahvistetaan kuntien asemaa ja rahoitusta järjestää kuntoutus- sosiaali- ja työvoimapalveluja, erityisesti vaikeammin työllistettäville. Rakennetaan koko maan kattavaksi kuntavetoiset matalan kynnyksen monialaiset yhteispalvelut (TYP –palvelut). Jokaisen kunnan tulisi kuulua TYP-verkostoon. Tuetaan – ei lakkauteta – tuloksia tuottavia kuntakokeiluja pitkittyvän työttömyyden katkaisemiseksi.
  3. Poistetaan kolmannen sektorin järjestöjen palkkatuella työllistämistä estävä 4000htv katto.
  4. Työttömillä tulee olla mahdollisuus käyttää työttömyysturvaa ottamalla käyttöön työllistämisseteli. Muutetaan passiivista työttömyysturvaa aktiiviseksi. Setelin saa työtön mukaansa, jos työttömyys on kestänyt enintään 6 kk. Setelin arvo olisi noin 700 €/kk ja tuki kestäisi vähintään kolme kuukautta. Työttömien toimeentuloa heikentävä ns. aktiivimalli uudistetaan ja leikkuri puretaan.
  5. Toteutetaan nuorisotakuu, jonka yksi osatavoite on madaltaa nuorten työllistymisedellytyksiä niin, että nuorille, jotka eivät ole saaneet koulutusta, työtä, työharjoittelupaikkaa, työkokeilua, työpajaopiskelua tai kuntoutuspaikkaa kolmen kuukauden sisällä, myönnetään työllistämistuki. Jokainen nuori kohdataan ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana ja laaditaan laadukas työllistämissuunnitelma.
  6. TEM:n selvityksen mukaan lähes joka kolmas (eli noin 27 000 henkilöä) pitkäaikaistyöttömistä on tosiasiallisesti työkyvyttömyyden rajoilla ja noin viidenneksellä (16 000 henkilöä) voidaan työkykyä kohottaa. Uuden hallituksen tulee ohjelmassaan sitoutua työkykyä kohottavaan toimenpideohjelmaan, missä myös osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille on parannettava.
  7. Julkisissa hankinnoissa (36 miljardia vuositasolla) voidaan esim. kuntien hankintasopimuksiin sisällyttää sosiaalisia kriteereitä mm. vaikeammin työllistettävien työllistämiseksi.
  8. Peruskoulutuksen varassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten työllisyysaste on keskimäärin vain 42 prosenttia. Näitä nuoria aikuisia alle 30 vuotiaita on n. 100 000. Näiden nuorten työurien kesto on keskimäärin naisilla 22 vuotta, miehillä 25 vuotta. Varmistetaan, että jokainen saa vähintään toisen asteen koulutuksen, työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin ja henkilökohtaiset työurat pitenevät tuntuvasti. Siksi oppivelvollisuuden ulottaminen maksuttomana koko toiselle asteelle on myös työllisyysteko.
  9. Työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja erityisesti yritysten työllistämisen edistämiseksi nostetaan arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa 30 000 € ja ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta voidaan vähentää enintään 20 000€ verotettavasta tulosta.
  10. Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kariuduttua myös hallituksen esittämä kasvupalvelulainsäädäntö jäi toteutumatta – hyvä niin. Se olisi johtanut TE-palvelujen yksityistämiseen ja heikentänyt kuntien mahdollisuuksia toteuttaa työllisyyspolitiikkaa. Julkisia työvoimapalveluja tulee vahvistaa ja yksityiset palveluntuottajat voivat tukea julkisia palveluja, mutta eivät korvata niitä.

Työn jatkuvan murroksen keskellä on tärkeää, että ihmiset voivat siirtyä nykyistä turvallisemmin työstä ja ammatista toiseen ja työsuhdemuodosta toiseen. Tätä muutosta tukee vahva panostus ammatilliseen aikuiskoulutukseen, muuntokoulutukseen ja muutosturvan lainsäädännönkehittämiseen. Työssä ja työsuhteessa tyypilliset muutokset antavat perusteet rakentaa uusi työn, toimeentulon, sosiaaliturvan ja koulutuksen toisiaan tukeva malli.

Työttömyysturva vaatii laajemman kokonaisuudistuksen ja kehittämisen. Turvan leikkaamisen sijasta työttömyystuella opiskelua pitää kannustaa ja yrittäjäpolun valinneilla työttömyysturvan tulee jatkua kohtuullisen ajan.

Työelämässä työnantajien vastuita koko henkilöstönsä kouluttamisesta ja työhyvinvointi- ja kuntoututoimista on vahvistettava. Tavoitteena on parempi jaksaminen ja työkyvyttömyysriskien vähentäminen.

Työllistämisrahastosta voidaan kehittää omaehtoisen koulutuksen tukemisen lisäksi laajemminkin ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoittamista. Harkittavana voisi olla myös henkilön mukana kulkeva – ei yhteen työpaikkaan sidottu – koulutustili tai –seteli. Digitalisaatio, uusi teknologia ja tekoäly muuttavat työelämää ja osaamistarpeita. On arvioitu, että lähitulevaisuudessa noin miljoonan suomalaisen osaaminen vaatii päivittämistä, jotta pystytään kiinnittymään uuteen, usein vielä näkymättömään työhön.

Työttömien yhdistykset tekevät arvokasta työtä

Haluan lopuksi kiinnittää huomiota siihen, että työttömyyden ja huono-osaisuuden kautta syntyy myös osattomuutta ja voimattomuutta vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin mm. vaaleissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa.

Työttömien keskusjärjestön ja lukuisten työttömien yhdistysten työ on ollut korvaamatonta myös siksi, että ne ovat tarjonneet työttömille toivoa paremmasta, yhteisöllisyyttä ja itseluottamuksen kasvua ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämistä.

Työttömien yhdistyksen ja laajemminkin kolmannen sektorin toimijat ovat tehneet sellaista arvokasta työtä, jota mikään muu taho yhteiskunnassamme ei ole tehnyt.

Lauri Ihalainen puhui Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksessa Jyväskylässä 17.4.2019 

Jaa sosiaalisessa mediassa