Lauri Ihalainen: Vaihtoehtoinen kymppilista hallituksen työsuhdeturvan heikennyksille

Ajankohtaista 15:39

Välikysymys nuorten työehdoista on perusteltu kannanotto sen puolesta, että ikä tai yrityskoko eivät voi olla kestäviä ja yhdenvertaisuusvaatimukset täyttäviä perusteita säätää lailla heikompia työsuhteen perusehtoja. Ministeri Lindströmkin on todennut, että hallituksen esitykset ovat hankalia perustuslain kannalta – niin ovat.

Kun hallituksen esityksiä ei ole vielä annettu ja pohdinta kesken, vetoammekin hallitukseen, että näitä esityksiä ei tuoda eduskuntaan laisinkaan. Erityisesti nuoret tarvitsevat tukea eivätkä turvattomuutta lisääviä työsuhdeheikennyksiä.

Pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia on tärkeää tukea, mutta hallituksen leikkurilaiksi muuttunut aktiivimalli ei tätä kaivattua tukea anna. Näin on todennut jopa 80 prosenttia Suomen yrittäjien aihetta koskevaan kyselyyn vastanneista pk-yrittäjistä. Tarvitaan vaikuttavampia ja inhimillisempiä keinoja. SDP:llä on vaihtoehto yritysten työllistämisen tukemiseen. Meidän vaihtoehdossamme voittavat sekä yritykset että nuoret.

Paremman työllisyyden kymppilista

1 Madalletaan työllistämisen kynnystä ja otetaan käyttöön työmarkkinatuen suuruinen työllistämisseteli. 700€/kk (Rinteen malli), jonka saa 3kk työttömyyden jälkeen 6kk ajalta. Kehitetään, ei pureta viime hallistuskaudella rakennettua tuloksellista nuorisotakuuta ja varataan sen toteuttamiseen riittävä rahoitus.

2 Nostetaan arvonlisäveron alarajaa nykyisestä 10 000 eurosta tukemaan pk-yritysten työllistämistä.

3 Palkitaan 20 000 euron veroporkkanalla ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta seuraavan vuoden verotuksessa.

4 Parannetaan – laadullisesti ja määrältään pk-yritysten neuvontaa ja työlakien ja sopimusten tuntemista lisääviä palveluja.

5 Panostetaan yritysten muuntokoulutukseen ja yrityksen tarpeisiin räätälöityjä yhteishankinta- ja koulutusmahdollisuuksiin. Nykyisin valtion rahoitusmahdollisuudet ovat merkittäviä.

6 Irtisanomisperusteiden heikentämisen sijasta kehitetään eurooppalaisittainkin katsoen joustavia työssäkäymisen ja irtisanomisen väliin sijoittuvaa lomautusjärjestelmää ja pidempikestoista lomautusaikaa, jota voisi käyttää laajemmin myös kouluttautumiseen.

7 Kehitetään oppisopimuskoulutusta tukemaan myös pk-yritysten koulutustarpeita mm. siten, että sama oppisopimusoppilas voisi tehdä useamman pk-yrityksen kanssa oppisopimussuhteen. Näin jaettaisiin pienten yritysten järjestämisvastuista laajemmalle.

8 Käynnistetään kattava aikuiskoulutusreformi. Sen työn osana selvitetään mm. henkilökohtaisen koulutustilin tai osaamis- ja työllistämissetelin käyttöönottomahdollisuudet. Koulutusrahasto kehitetään tukemaan omaehtoisen koulutuksen rinnalla myös ammatillista aikuiskoulutusta. Nimikin voisi olla koulutus- ja työllistämisrahasto.

9 Tarvitaan lisätoimia sen tukemiseen, että työpaikkoja etsivä ihminen ja työtä tarjoava työnantaja kohtaavat toisensa. Tavoitteena olisi laatia eri politiikan lohkoja yhdistävä toimenpideohjelma. Toteutetaan joka maakunnassa laajapohjaisen yhteistyön voimin positiivisen rakennemuutoksen ohjelma, kuten Lounais-Suomessa on tehty.

10 Toimialakohtaisten työmarkkinajärjestöjen tulisi Teollisuusliiton ja Teknologiatyönantajaliiton tavoin lisätä paikallista yhteistyötä yritysten kasvun, tuottavuuden, työllisyyden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Olisi toivottavaa, että eri toimialojen tes-sopimuksissa rakennetaan edellytyksiä nuorten työllistämiselle yleissitovuusjärjestelmää rapauttamatta.

Lopuksi periaatteellista pohdintaa siitä mihin suuntaan työelämää tulee kehittää: epävarmuutta ja työtekemisen ehtoja heikentävään, kuten nyt hallitus tekee, vai muutosturvaa, osaamista ja työhyvinvointia ja jaksamista vahvistavaa sekä perheystävällisiä työpaikkoja lisäävään suuntaan.

Työikäisen väestön osuus laskee ja ikärakenne johtaa siihen, että eläkkeelle siirtyy enemmän ihmisiä kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Osaavasta työvoimasta tullaan kilpailemaan ja ponnistelemaan, miten työtä hakeva ja työpaikat saadaan kohtaamaan. On nurinkurista, että kannustetaan yrityksistä pois potkimista, kun kaikki tarmo pitäisi keskittää siihen, että myös nuoret ovat halukkaita tulemaan työelämään turvallisin mielin ja laadukkaisiin työsuhteisiin. Tulevaisuuden työvoimaa saavat yritykset ja työyhteisöt, jotka panostavat nuorten työolojen ja osallisuuden parantamiseen, eivät työsuhteen ehtojen huonontamiseen.