Lauri Ihalainen: Työllistämisterveisiä hallitukselle

Ajankohtaista 13:36

Lauri Ihalainen

Uusimmat työllisyysluvut kertovat, että työttömyys on laskussa. Työtä työttömyyden vähentämiseksi on jatkettava ja kiinnitettävä erityistä huomiota vaikeammin työllistettävien avittamiseen työmarkkinoille. Eduskunnan käsittelyyn on tulossa useita hallituksen esityksiä, joilla on merkittävä vaikutus työttömien arkeen ja arvostukseen.

Aktiivimallin uutta käsittelyä eduskunnassa edellyttää yli 140 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite. Aloitteentekijöiden viesti on selvä: malli on työttömiä syrjivä ja epäreilu. Esitys on epäreilu siksi, että kaikille työttömille ei ole tarjota työpaikkaa tai palveluja, vaikka kuinka ponnistelisi. Silti leikkurilaki heikentää työttömyyden aikaista turvaa. Myös yhdenvertaisuus palvelujen ja työpaikkojen saatavuudessa ei alueellisesti toteudu. Epätietoisuutta on lisännyt aktiivimallin selkeiden soveltamisohjeiden viivästyminen.

TE-palvelujen resurssit edellyttävät pikaista vahvistamista, jotta mm. sinänsä peruteltuja työttömien haastatteluja voidaan toteuttaa laadukkaasti ja varsinkin vaikeammassa asemassa olevat työttömät saavat henkilökohtaista palvelua.

Ns. aktiivimalli 2:n, eli omaehtoisen hakemisen mallin, valmistelu tulee tehdä harkiten ja komikantaisella yhteistyöllä. Tätä puoltaa myös se, että hallituksen työvoima- ja yrittäjäpalveluja koskeva kasvupalveluesitys on järkevää valmistella ensin ja katsoa yksittäisen toimen sijasta kokonaiskuva. Karenssien lätkimisestä tulisi siirtyä rakentamaan polkuja sellaiseen koulutukseen ja työhön, jotka tuovat vaikuttavuutta.

SDP:llä on lukuisia parannusesityksiä tiedossa olevaan kasvupalvelulakiesitykseen. Kasvupalvelu-uudistus tulee toteuttaa niin, että jatkossakin kunnalle jää mahdollisuus järjestää ja tuottaa työllisyyttä edistäviä palveluja. Tämä vaatii konkreettista sopimista maakunnan ja kuntien välillä. Kuntavetoisia monialaista työvoimapalvelukeskusten TYP-palveluja ei tule purkaa, vaan niitä tulee kehittää kuntien yhteistyöllä ennalta ehkäisemään ja varhaisen puuttumisen tueksi. Monella alueilla, kuten Pirkanmaalla, on saatu hyvillä tuloksilla toimiva kuntien välinen yhteistyö vaikeammin työllistettävien tueksi. Tällaiselle järjestelylle tulisi olla tilaa uudessa kasvupalvelumallissa.

Tämäkin uudistus kantaa yli vaalikausien ja liittyy kiinteästi maakuntauudistuksen valmisteluun. Olisi ollut viisasta hakea tällaisissa asioissa hallitus- ja oppositiorajat ylittäviä yhteisiä ratkaisuja, jottei seuraavan hallituksen tarvitsisi ensitöikseen korjata lainsäädäntöä.

Esitän alla kuusi konkreettista ehdotusta tulevaan lisäbudjettiin ja kehysriiheen sekä hallituksen muuhun lainsäädäntövalmisteluun:

  1. Aktiivimallista ilmenneet epäreilut valuviat tulee korjata nyt, kun kansalaisaloitteen saattelemana asia voidaan käsitellä eduskunnassa. Pitääkin aktivoida työttömiä työllistymään ja osallistumaan työvoimapalveluihin, mutta siitä ei saa tulla työttömyysturvan leikkurilakia.
  2. Työllisyysrahoitusta, erityisesti palkkatuki- ja koulutusrahoitusta, on tarpeen lisätä kohdentaen, erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja työkykyä sekä osaamista vahvistavien tarpeisiin.
  3. Niitä kolmannen sektorin ja välityömarkkinoilla toimijoita, jotka ovat ottaneet sydämen asiakseen pitkäaikaistyöttömien tukemisen, ei tule rajoittaa palkkatuen 3000 henkilön katolla. Rajoitus pitää purkaa ja antaa näiden järjestöjen tehdä sitä arvokasta työtä, jota kukaan muu maassamme ei tee. Myös kunnat voivat tukea kolmannen sektorin järjestöjen puolesta. Tämä on hätähuuto kolmannen sektorin järjestöjen puolesta. Tällä hetkellä moni niistä on joutunut supistamaan toimintaa tai on suuri riski niiden lopettamiseen.
  4. Työterveyshuollon jatkaminen tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen on hyvä uudistus. Olen monissa isoissa irtisanomistilanteissa voinut todeta, että tällä on työttömäksi joutuneelle iso merkitys. Sen sijaan TE-palveluissa ja STM-ohjeistuksissa on nykyistä paremmin tuotava esille heti työttömyyden alettua, että työttömällä on lakisääteinen oikeus terveystarkastuksiin. Työttömät eivät aina ole tietoisia maksuttomista terveystarkastuksista. Asiakasmaksulaki mahdollistaa laskujen alentamisen ja perimättä jättämisen. Ihmiset ohjautuvat toimeentulotukiluukuille ja kuvaavaa on, että n. 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelumaksua on vuosittain ulosotossa. Osa kunnista on panostanut keskittämällä työttömien terveystarkastukset tietylle terveyden tuottajalle. Työttömien terveystarkastus on tässä lähtökohtana ja tärkeä arvioitaessa millaista tukea ja palveluja työtön tarvitsee selvitäkseen elämässä eteenpäin.
  5. Yksityiset työvoimapalvelujentarjoajat voivat olla julkisia palveluja hyvin täydentäviä, mutta julkisia työvoimapalveluja ei pidä ajaa alas. Myös yksityisten palveluntarjoajien tulee osallistua vaikeammin työllistettävien työpolkujen rakentamiseen. Palveluntuottajilta tulee edellyttää riittävää asiantuntijuutta työttömyyteen ja työnhakijoiden palvelujen järjestämisestä. Tuloksia tulee seurata, jotta palvelusta on oikeasti apua.
  6. Tulevan työelämän muutoksen keskellä työttömyysturvan kehittäminen – ei leikkaaminen – yhdistettynä koulutukseen ja muuhun sosiaaliturvaan, vaatii kokonaisuudistusta. Näyttää sille, että työllistyminen kaadetaan yksilön harteille, ja työantajat ja yhteiskunta ulkoistetaan vastuusta. Työttömyysturvaa on monelta osin heikennetty ja nirhaistu. Työttömyysturva tutkitusti auttaa ja rohkaisee työntekijöitä ottamaan uutta työtä vastaan ja siirtymän työpaikasta toiseen. Hyvä työttömyysturva vähentää työntekijän riskiä lähteä mukaan muutoksen ja joustavoittaa työmarkkinoita.