Lauri Ihalainen: Työelämän muutosturvamallin kehittäminen hallitusohjelmaan

Suomalainen, ennakoiva muutosturvamalli otettiin käyttöön vuonna 2005 tukemaan polkujen rakentamista ammatista toiseen tai uuteen työhön irtisanomisuhan alla. Työmarkkinajärjestöillä oli keskeinen rooli uudistusta rakennettaessa. Muutosturvan toimivuus on eri toimijoiden – yrittäjät, TE-viranomaiset, koulutustarjoajat – hyvän yhteistyön tulosta.

Vuosien 2005-2018 välisenä aikana yt-neuvottelujen jälkeen irtisanottuja oli yli 10 hengen yrityksissä noin 155 500. Erilaisiin palveluihin – mukaan lukien informaatiotilaisuudet – osallistui n. 110 700 henkilöä. Alle 10 hengen yritysten muutosturvaan liittyvät koulutus- ja muut palvelut eivät tilastoissa näy. Muutosturvalla on ollut merkittäviä vaikutuksia uudelleen työllistymiseen. Muutos työmarkkinoilla on suurta. Vuositasolla päättyy noin 600 000 työsuhdetta ja vastaavasti syntyy uusia.

Muutosturvalla rakennetaan siltoja työstä ja ammatista toiseen niin, että vältetään pitkien työttömyysjaksojen syntyminen. Suomen muutosturvamalli oli uusi innovaatio ja herätti myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta.

Muutos työelämässä on jatkuvaa: työtä häviää ja samalla syntyy uutta työtä, työtehtävät muuttuvat ja digitalisaatio, automaatio, ja tekoäly synnyttävät tulevaisuudessa sellaista työtä, jota emme vielä tiedä. Yhden työpaikan turvaamisesta painopiste tulisi siirtymään työllisyyden turvaamiseen. Siksi työmarkkinoiden joustavan toiminnan ja työttömyysjaksojen lyhentämiseksi muutosturvamallia tulee edelleen kehittää.

Ennakoitavamman muutosturvan kehittämistä tulisikin arvioida yhdessä muiden työelämän murroksen hallintaa tukevien uudistusten kanssa. Tällaisia ovat äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kehittäminen ennakoivammaksi, Euroopan Globaalirahaston (EGR) hyödyntäminen, yhteistoimintalain uudistaminen, ns. kolmen koulutuspäivän koulutusoikeuden käytön tehostaminen, lomautusjärjestelmän kehittäminen sekä työttömyysturvajärjestelmän kattavampi kehittäminen. Muutosturvaa tulisikin kehittää osana laajempia työelämämuutoksen tasapainoista hallintaa. Ammatillinen aikuiskoulutus vaatii uudistamista ja joustavia oppimistapoja sekä sellaista koulutustiliä/seteliä, joka ei ole sidottu yhteen työpaikkaan.

Muutosturvamallin toimivuutta vahvistettiin vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen yhteydessä siten, että työttömyyspäiväraha määritellään 58 vuotta täyttäneille uudelleen työllistyville vanhan palkan perusteella. Vuonna 2015 palkkatuki yli 60-vuotiaille, yli vuoden työttömänä olleille tuli katkottomaksi.

Työmarkkinoiden ikärakenteesta ja varttuneempien muita Pohjoismaita alhaisemmasta työllisyysasteesta johtuen on tärkeätä, että muutosturvatuki painottuu varttuneempien, vaikeammin työllistettävien tukemiseen niin, että kuntoutus, koulutus ja työllistämisen tuki auttavat heitä uudelleen työllistymiseen.

Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa tulee sovittaa yhteen työn, toimeentulon, sosiaaliturvan, mukaan lukien työttömyysturvan ja verotuksen ratkaisuja myös pirstaloituvien työsuhteiden näkökulmasta.

Muutosturvassa tulisi lisätä mahdollisten irtisanomistilanteiden ennakoitavuutta mm. henkilöstön osaamiskartoitusten ja uusien työpaikkojen osaamistarpeiden osalta. Voidaan rakentaa toimiala-, talousalue- ja maakuntakohtaisia ennakoinnin liikennevaloja, joilla työpaikkojen ja työvoiman kohtaantoa voidaan tukea. Muutosturvaa voidaan kehittää niin, että se voisi tukea ammatillisen liikkuvuuden ohella myös työntekijöiden alueellista liikkuvuutta.

Muutosturvalainsäädäntöä tulee myös kehittää. Vuoden 2017 uudistus velvoittaa tarjoamaan arvoltaan kuukauden palkkaa vastaavan koulutuksen tai valmennuksen irtisanotulle. Mikäli yritys ei näihin toimiin ryhdy, tulee sanktiona kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Näyttää siltä, että liian moni yritys maksaa korvauksen, kun sanktion taso on näinkin alhainen. Olisi kannustettavampaa panostaa työllisyyttä tukeviin palveluihin eikä vain rahalliseen korvaukseen. Jos sanktion olisikin kahden kuukauden korvaus, voisi se innostaa palveluiden järjestämiseen. Muutokset koskevat yhtä lailla pienempiä kuin nykyisen lain mukaisesti yli 30 hengen yrityksiä. Olisikin perusteltua, että muutosturvatoimien alaraja olisi 10 työntekijää. Myös yrittäjäpolun valinneille, irtisanomisuhan edessä oleville tulisi muutosturvapalvelut ulottaa.

Muutosturvamalli on suomalainen innovaatio, jota tulee vahvistaa ja sen ennakoitavuutta parantaa siksi, että työelämän murros on jatkuvaa ja tarvitaan positiivisia uudistuksia joustavoittamaan työmarkkinoiden toimintaa ja lyhentämään työttömyysjaksoja. Muutosturva on yksi työväline.

Olisi hyvä, että uudessa hallitusohjelmassa sovittaisiin suuntaviivat uudistukselle, missä katsottaisiin yt-lain uudistuslinjoja, äkillisen rakennemuutoksen toimintamallia, Euroopan globaalirahaston hyödyntämistä, työttömyysturvajärjestelmän laajempaa uudistamista sekä muutosturvamallin kehittämistä yhtenä kokonaisuutena tukemaan sitä periaatetta, että muutos tehdään turvallisemmaksi kuin paikallaan pysyminen.

Lauri Ihalainen puhui lauantaina SDP:n vaalitilaisuudessa Jämsässä