Lauri Ihalainen: On tehtävä tulevaisuuskäännös sopimusturvan heikentämisestä työnmurroksen turvalliseen hallintaan

Ajankohtaista 12:32

Huomenna eduskunnassa keskustellaan valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta koskien ratkaisuja työn murroksessa.

Selonteossa on varsin hyvä kuvaus työmarkkinoiden muutoksista ja työn tulevaisuudesta. Se sisältää 18 toimenpide-ehdotusta, joiden pohjalta on mahdollisuus käydä syventävää keskustelua työn tulevaisuudesta ja merkityksellisyydestä työntekijöille.

Silmiinpistävää tulevaisuuteen katsovassa selonteossa on se, että työelämän tulevaisuutta ei ratkota työntekijöiden työsuhde-, sopimus- tai työehtoturvaa heikentämällä, kuten hallitus nyt yrittää ratkoessaan työelämän tulevia haasteita menneisyyden eväillä.

Tulevaisuudessa, kun nuoria ikäluokkia tulee työelämään vähemmän kuin vastaavasti lähtee eläkkeelle, joutuu työelämä kilpailemaan osaavasta työvoimasta ja niiden pysymisestä yrityksissä, kilpailua käydään palkkojen ohella ennen muuta työn laadulla, turvallisuuden tunteella ja osaamista ja työhyvinvointia rakentaen.

Palkkatyön, yrittäjyyden ja alustatyön vuorottelu vaatii osaamisen kehittämistä, kattavaa työttömyys-, ja sosiaaliturvaa, jotta ihmisillä on mahdollisuuksia siirtyä työntekemisen muodosta toiseen.

On tuettava turvallista työntekijöiden ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus vähenee. Työ ja sen tekotavat muuttuvat. Työvoiman pullonkaulat ovat ensisijaisesti osaamisvajeessa, eikä suinkaan liian hyvän työsuhteen ehdoissa.

Työelämän jatkuvan muutoksen hallinnan keskeisin keino on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. SDP on laatinut jatkuvan oppimisen tiekartan, jossa ammattiliittojen aikuiskoulutuksen rakenteen ja resurssoinnin uudistaminen on keskeistä.

Jokaisella tulee olla työelämässä oikeus työn ja koulutuksen toisiaan tukevaan vuorotteluun. Pirstoutuneessa työelämässä on rakennettava uudella tavalla työn, toimeentulon ja sosiaaliturvan yhdistelmä. Vaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä työtehtäviä on tämän kokonaisuuden hahmottaminen ja ratkaisujen tekeminen.

Ikärakenteestamme ja syntyvyydestä johtuen väestökasvumme on merkittävältä osalta maahanmuuton varassa. On tärkeätä, että jo maahan muuttaneet kiinnittyvät yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta.

Työntekemisen rakenteet muuttuvat monella tavalla. Erityisesti erilaiset alustatalouden ratkaisut tulevat kasvamaan. Nyt niitä hallitsevat globaalit ja isot toimijat. Alustatalouden ratkaisuilla on vaikutusta työntekijöiden asemaan ja verokertymiin. On aikaansaatava kansainvälisiä, EU-tasoisia ja kotimaisia pelisääntöjä alustoilla työskentelevien mm. oikeudelliseen asemaan, sosiaali- ja työsuhde-etuihin, työttömyysturvaan ja eläkkeisiin.

Työllisyysasteen nostaminen vähintään 75% on oikea tavoite, mutta sen toteuttaminen vaatii toimia, kuten polkuja työmarkkinoille vaikeammin työllistettäville, osatyökykyisille pääsyä työmarkkinoille, ns. piilotyöttömien työllistämisen tukemista ja maahan muuttaneiden työllisyysasteen nostamista. Aktiivisen työvoimapolitiikan ja koulutuksen rahoitusta on kasvatettava.

Seuraavan hallituksen työelämän kehittämisen politiikassa on tehtävä tulevaisuuskäännös palkansaajien sopimusturvan heikentämisestä osaamiseen, työnmurroksen turvalliseen hallintaan, työhyvinvointiin ja sen arvostamiseen, että työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen on arjessa mahdollista.

Työelämän moni-ilmeisen murroksen hallinta ja siihen vaikuttaminen vaativat myös sitä, että seuraavassa hallitusohjelmassa on kirjauksia luottamukseen perustuvan kolmikantayhteistyön edistämiseksi.