Lauri Ihalainen: Liikenteen sähköistäminen ja sitä tukeva akkuteollisuus tukevat ilmastotavoitteita

Ajankohtaista 10:00

Keskustelu kaivostoiminnasta ja kaivostoimintaa säätelevän lainsäädännön kehittämisestä on vilkasta. Samanaikaisesti eduskunta sai päätöksen asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi biotaloudessa. Mukana on myös sekoitusvelvoite liikenteen polttoaineesta. Liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden keskeinen keino globaalisti ja Suomessa on liikenteen sähköistäminen.

Sipilän hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä liikenteessä olisi 250 000 sähköautoa. Sähköautojen määrän kasvattamisesta on tehty erilaisia ennusteita. Myös siitä, milloin sähköauton hinta olisi kilpailukykyinen polttomoottoreiden kanssa. Nykytilanteessa biopolttoaineita ei pidä asettaa vastakkain liikenteen sähköistämisen kanssa.

Metalleilla on keskeinen rooli sähkön tuotannossa ja –jakelussa (aurinkopaneelit), sähkön varastoinnissa, latausinfrassa ja sähköautoissa mm. akkujen kasvavasta tarpeesta johtuen. Liikenteen sähköistäminen kasvattaa nikkelin, koboltin ja litiumin kysyntää. Näitä mineraaleja löytyy Suomesta. Suomessa on jo nyt akkukemikaaleja valmistavia toimijoita, myös Terrafamen akkukemikaalitehdas on valmistumassa.

Perusakuista noin 80 % valmistetaan Aasiassa. Euroopan osuus on akkujen valmistuksessa vaatimaton. Ruotsissa on akkutuotantohankkeita vireillä. Autoteollisuus on ollut vielä varovainen akkujen valmistaja. Olisi tärkeätä, että Suomeen syntyisi mahdollisuus liikenteen sähköistämiseen liittyvää tuotantoa ja edellytykset myös vientiin.
Akkujen tarve tulee kasvamaan mm. sähköautojen, sähköbussien ja sähköpolkupyörien kasvun myötä. Tampereen liikenteessä on sähköbusseja ollut vuodesta 2016 alkaen ja Helsingin liikenteeseen on tulossa 35 sähköbussia. Sähkö- ja kaasuautojen osuus joukkoliikenteessä tulee toivottavasti kasvamaan.

Akkumarkkinoita kasvattava tekijä on sähköverkkoihin liittyvät akut. Tuuli- ja aurinkovoiman haaste on, että energiaa ei tule tasaisesti.

Suomi on kiertotalouden ja kierrätysosaamisen kärkimaita. Akkujen kierrättäminen tulee olemaan keskeinen kehityskohde. Kierrätys tarkoittaa tuotekehitystä akkujen uudelleenkäyttöön: esimerkiksi sähköautojen akkuja voitaisiin käyttää uudestaan kodin sähköverkossa.
 
Kaivoslain päivittäminen seuraavan hallituksen tehtävä
 
SDP on linjannut, että kaivoslaki vaatii päivittämistä ja vaatii kirjauksia tulevaan hallitusohjelmaan. SDP on esittänyt kaivosrojaltiveroa, joka olisi 2 % liikevaihdosta.  Veron tuottoarvio olisi vuositasolla n. 15 miljoonaa euroa. Tarvitaan myös oikeusvaikutteinen yleiskaava ja kaivoslupien myöntämiselle jälkihoitovastuita varten on oltava riittävät vakuudet.

Ajatus kaivosrahastosta on lähtökohtaisesti perusteltua, mutta sen yksityiskohtaisempi valmistelu vaatii jatkopohdintoja mm. rahaston luonteesta, koosta ja rahastovarojen käyttötarkoituksesta.

Kaivostoiminta Suomessa on laajempi asia kuin kaivosvero tai -rahasto. Kysymys on yhdestä elinkeinoalasta, mistä mahdollisimman moni arvoketjun osa jalostusarvoa nostaen voidaan toteuttaa Suomessa. Suomi tarvitsee kestävän kaivostoiminnan tiekartan laatimisen esim. kaivoslain uudistamisen yhteydessä:

– Kaivostoiminnan tulee olla ekologisesti kestävää ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa.
– Kaivostoiminnalle tarvitaan myös paikallisesti hyväksyttävyyttä luontaiselinkeinot mukaan lukien.
– Matkailuelinkeinojen tarpeet ja luonnon monikäyttöisyys tulee varmistaa.
– Kaivostoiminta malmin etsinnästä jalostamiseen on useampia vuosia kestävä, pääomia sitova hanke ja siksi toimijoille on tärkeää, että toimintaympäristö yhteiskunnan toimesta on ennustettava.
– Suomi voi rakentaa myös vientiä kaivosteknologialla, kaivoslaitteiden valmistuksella, energiateollisuusinnovaatioilla, prosessiosaamisella ja materiaalitehokkuudella.