Kymäläinen pelkää: Hallitus vaarantaa huoltovarmuuden postilailla

Ajankohtaista 14:34

Suna Kymäläinen

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd) kysyy tänään (26.5.) jättämässään kirjallisessa kysymyksessä postipalveluiden huoltovarmuuden perään. Kymäläinen pelkää, että postilain valiokuntakäsittelyssä ei ole osattu antaa riittävää painoarvoa huoltovarmuudelle poikkeustilanteissa.

– Hallituksen kädenjälki ei vakuuta. Asiantuntijat purkavat huoltaan kansanedustajille. Ehkä vauhtisokeus, yksityistämisvimma ja dynaamisuuden harha ovat päässeet jäämään taka-alalle postilain muutosesityksen harkinnassa, epäilee liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Kymäläinen.

– Lakien tulee kestää aikaa ja erilaisia tilanteita. Niitä ei voi laatia kvartaalien mukaan, siksi harkinta ja eri vaihtoehtojen punninta ovat lainsäätäjän keskeinen työkalu, jatkaa myös eduskunnan lakivaliokunnan jäsen Kymäläinen.

– On outo viesti Suomesta, tässä maailman tilanteessa, että sellainenkin yhteiskunnan keskeinen työkalu kuin osoiterekisteri, oltaisiin luovuttamassa sille, kuka postiyrityksen Suomeen nyt vain perustaisi. Tätä virhettä ei pidä tämän eduskunnan tehdä, sanoo Kymäläinen.

– Kaikki ei voi olla myytävänä. Sinisilmäisesti ei pidä tuijottaa vain tähän hetkeen ja luottaa sekä uskoa, että kaikissa olosuhteissa sähköiset järjestelmät toimivat. Huoltovarmuuden alasajo on lopettava Postin osalta, vaatii Kymäläinen.

Lisätietoja: Suna Kymäläinen 050 512 0526

KIRJALLINEN KYSYMYS

postipalveluista huoltovarmuuden näkökulmasta

Eduskunnan puhemiehelle 

Fyysisellä kirjeellä on pitkä perinne ja erityisesti kirjeen turvallisuus tekee siitä vahvan ja jatkossakin elinkelpoisen, etenkin huoltovarmuuden näkökulmasta. Postipalveluiden asiantuntijat ovat lausuneet huolensa asiain tilasta, joihin ei päätöksenteossa ja sen valmistelussa ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Ohessa eräitä liian vähälle huomiolle jääneitä näkökulmia:

”Hallituksen esittämässä muodossa, hidastuisi kirjeen kulku niin, että se voisi kulkea matkalla jopa yhden viikon.

Turvallisuuteen liittyviä uhkia lakiesitys muodostaa useammalla tavalla:

1)    Kybersodan ja terrorismin uhka myös Suomessa on todellinen. Tämä pitäisi postilain valmistelussa ottaa huomioon huolehtimalla kattavasta ja luotettavasta postiverkostosta, joka tavoittaa kaikki maan kansalaiset.

2)    Lakiesityksen mukaan Postin luoma ja ylläpitämä osoiterekisteri olisi luovutettava sitä haluavalle lähes ilmaiseksi. Pahimmassa ajateltavissa olevassa tilanteessa jokin ulkovalta perustaa peitellyn postiyrityksen tai hankkii sellaisesta osaomistuksen. Tätä kautta se saa haltuunsa haluamiensa alueiden osoitetiedot pitäen sisällään yhteiskunnan päättäjien ja sotilashenkilöstön osoitteet. Ruotsissa ei yleispalveluvelvoitteen haltijalla tällaista velvoitetta ole, vaan jokaisen toimijan tulee luoda oma osoiterekisteri.

Uusien postiyritysten kautta jaetaan nykyisin kirjeitä ja muita postilähetyksiä. Ongelma on, ettei monilla niistä ole osoitteenmuutospalvelua. Näin ollen henkilön muuttaessa voi hänen postilähetyksenä päätyä vanhaan osoitteeseen. Sieltä niitä palautetaan Postin kirjelaatikoihin tai takaisin lähettäjille tai asunnon uusi asukas voi hävittää ne. Osoitteenmuutoksista ei puhuta mitään lakiesityksessä – tämä on myös selkeä puute.

3)    Kolmas keskeinen huoli koskettaa hankintamenettelyä. Tämä pakottaisi haja-asutusalueiden (joissa ei ole varhaisjakelua) jakelun kilpailutuksen, jossa alimman tarjouksen tulisi voittaa. Tämä sirpaloittaisi jakelun useiden toimijoiden suorittamiksi. Riski jakelun sujuvuuteen ja luotettavuuteen kasvaisi merkittäväksi. Mitä tapahtuu, kun yhden henkilön postiyrittäjä sairastuu tai hänen autonsa rikkoutuu? Onko Postilla velvoite hoitaa jakelu tällaisissa yllättävissä tilanteissa vai kenen vastuu on? Ison toimijan on tähän ollut helppo luoda erilaisia varajärjestelmiä – pienen toimijan ei. Pakkokilpailutus olisi myös paluu 1930-luvulle ja sitä edeltävään aikaan. Eduskunta kuitenkin viisaudessaan korjasi 30-luvulla maalaiskirjeenkantajien aseman. Jakeluverkon pirstaloittaminen useille toimijoille on merkittävä riski huoltovarmuuden näkökulmasta.”

Posti on ollut aiemmin Suomen suurimpia kuljetusyrityksiä. Sillä oli mittava määrä omaa kuljetus-kalustoa. Huoltovarmuuden näkökulmasta tämä muodosti mittavan resurssin. Nykyisin näin ei enää ole. Tällä hetkellä Postin autot ovat käytössä leasing-sopimuksilla ja lisäksi kuljetuksia ajaa merkittävä määrä alihankkijoita.

Hallituksen esitystä uudeksi postilaiksi kuvaa sen tarkoituksenhakuisuus. Lopputuloksena halutaan mahdollisuus harventaa jakelupäiviä – tämä on kaiken ydin. Tämä mahdollistaisi sen, että Posti voisi henkilöstön irtisanomisten kautta saada aikaan kustannussäästöjä. Toinen tavoite näyttää olevan pirstaloittaa haja-asutusalueiden jakelu yksityisille toimijoille. Pahimmassa tilanteessa postipalvelut heikennetään ja sen seurauksena jopa 3 000 Postin työntekijän työpaikat ovat vaarassa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen postipalveluiden muuttamisesta aiheutuvasta riskistä maamme huoltovarmuuteen, 

onko hallitus harkinnut riittävästi, mitä seurauksia voi olla, jos pakottavalla lainsäädännöllä Posti velvoitetaan luovuttamaan osoiterekisterinsä muille toimijoille, ilman mitään rajauksia,

miksi hallitus ei velvoita kaikkia postiyrityksiä pitämään huolta osoitteenmuutoksista ja velvoita toimittamaan lähetyksiä vastaanottajalle viivytyksettä,

miten hallitus aikoo estää, ettei lakiin kirjatulla pakottavalla hankintamenettelyllä palata takaisin 1930-luvun maalaispostinkantajien aikaan, minkä eduskunta on kertaalleen jo korjannut niinikään 1930-luvulla ja

miten hallitus voi vastoin perustuslain 18 §:n henkeä, jossa julkiselle vallalle annetaan velvoittava pyrkimys taata kaikille kansalaisille oikeuden työhön, aiheuttaa toimillaan 3000 hengen ihmisen työpaikkojen menetyksen ja samalla heikentää huoltovarmuutta oleellisesti?

Helsingissä 26.5.2017

Suna Kymäläinen /sd