Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kuurojen lapsella oikeus myös viittomakieliseen opetukseen

Ajankohtaista 19:22

CODA-lasten oikeuksien turvaamiseksi ollaan laatimassa lakialoitetta.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa. Viittomakielilaki, jonka tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteuttamista, tuli voimaan 1.5.2015. Lain tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävien henkilöiden kielellisten oikeuksien toteutumista. Lain piiriin kuuluu myös ns. CODA-lapset, joilla ainakin toinen vanhemmista on viittomakieltä käyttävä kuuro, kuurosokea tai huonokuuloinen.

Perusopetuslain mukaan opetuskieli on useimmiten suomi tai ruotsi. Äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lasten on mahdollista saada opetusta myös omasta äidinkielestään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtion erillisrahoituksen turvin. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole koskenut sellaisia viittomakielisiä lapsia, joiden opetuskieli on muu kuin viittomakieli. Kouluilla on mahdollisuus – ei velvollisuutta – järjestää CODA-oppilaille opetusta viittomakielessä, mutta siihen ei saa valtiolta rahoitusta. Kunnat ovat hoitaneet asiaa hyvin vaihtelevasti ja opetusta on saatavilla erittäin satunnaisesti.

Vuonna 2016 teimme toimenpidealoitteen ja kaksi kirjallista kysymystä CODA-lasten viittomakielenopetuksen turvaamiseksi ja heidän kielellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi. Erityisesti opetusministeri Grahn-Laasosen vastaus ensimmäiseen kirjalliseen kysymykseen osoitti, ettei hän ilmeisesti ymmärtänyt kysymystä tai tunnistanut epäkohtaa. Se osoittaa, että ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi kuuleva haluaa ”turvautua” viittomakieleen, kun ei ole pakko. Että viittomakieli on kuulevallekin äidinkieli ja identiteetin lähde. Valitettavasti tilanne ei ole parantunut. Kunnat eivät edelläänkään mahdollista CODA-lapsille viittomakielen opetusta eikä kirjallisen kysymyksen perusteella aloitettu opetusministeriön selvitystyökään ole johtanut toimenpiteisiin.

Viittomakielen viranomaisille asettama velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ei ole riittävä. Sen vuoksi viittomakieli onkin saatava saamen- ja romanikielen rinnalle kieleksi, jonka opettamiseen äidinkielenä voidaan myöntää valtionavustusta. Olemmekin laatimassa lakialoitetta CODA-lasten oikeuksien turvaamiseksi. Sen tarkoituksena on asettaa CODA-oppilaat tasa-arvoisempaan asemaan muiden vähemmistökieltä äidinkielenään käyttävien oppilaiden kanssa. Viittomakielen opetusta lisäämällä voidaan tukea CODA-oppilaiden kaksikielistä identiteettiä, vahvistaa heidän osaamista ja ymmärrystä äidinkielestään.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja

Timo Harakka
kansanedustaja