Kuntoutusterapiaan suuret omavastuuosuudet?

Ajankohtaista 10:56

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton jäsenet jättivät vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen kuntoutusetuuksista. Vastalauseessa kiinnitetään huomiota kuntoutuspsykoterapian hoitokustannuksista aiheutuviin suuriin omavastuuosuuksiin. Hallituksen esityksen ongelmakohtana on myös muutoksen aiheuttamien kustannusten alimitoittaminen.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton jäsenet jättivät vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen (HE 68/2010 vp) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta. 


Esityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen nykyisin harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaama kuntoutusterapia siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi. 


– Esitys on sinänsä myönteinen, mutta lakiuudistukseen sisältyy epäkohtia, joiden vuoksi olemme tehneet vastalauseen ja ehdottaneet parannuksia kyseisiin ongelmiin, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Satu Taiveaho


Vastalauseessa kiinnitetään huomiota kuntoutuspsykoterapian hoitokustannuksista aiheutuviin suuriin omavastuuosuuksiin. Yli 26-vuotiaalle kaksi kertaa viikossa annettava kuntoutuspsykoterapia maksaa potilaalle jopa 1600 euroa vuodessa. Lakiuudistuksen olennainen epäkohta onkin, että suuren omavastuuosuuden vuoksi pienituloisilla ja työttömillä on vaikeat mahdollisuudet käyttää psykoterapiapalveluja. 


– Kuntoutuspsykoterapiaan pääsy tulee olla riippuvainen psykoterapian tarpeesta, ei apua tarvitsevan maksukyvystä, Taiveaho vaatii. 


Hallituksen esityksen ongelmakohtana on myös muutoksen aiheuttamien kustannusten alimitoittaminen. Riskinä on, että kuntien toimeentulotuen menot kasvavat, sillä lainmuutoksen myötä kuntoutuspsykoterapiaa saavien määrä kasvaa ja siten myös niiden henkilöiden määrä, joiden omavastuuosuus maksetaan toimeentulotukena. 


Lakiesityksen mukaan kuntoutusterapian korvaaminen edellyttää, että vakuutettu on mielenterveydenhäiriön toteamisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa. Esitys ei kuitenkaan ota huomioon, että riittävän ja laadukkaan hoidon saanti vaihtelee eri puolilla maata. Asianmukaisen hoidon saatavuuteen liittyvät ongelmat voivat kohtuuttomasti viivyttää kuntoutukseen pääsyä. 


Vastalauseessa vaaditaan myös, että korvattavien käyntien enimmäismäärää kasvatetaan siten, että kolmen vuoden aikana olisi mahdollisuus 240 terapiakäyntiin. Perusteluna on, että tutkimusten mukaan pitkäkestoisessa psykoterapiassa ratkaisevat myönteiset muutokset tapahtuvat vasta kolmantena tai neljäntenä terapiavuotena. Vastalauseessa esitetään myös vuosittain korvattavien 80 kerran rajaamisesta luopumista, jotta tarvittaessa mahdollistuu tiiviimpikin terapia. 


– Kokonaisuudessaan on pidettävä huolta julkisten psykiatristen – ja mielenterveyspalveluiden riittävyydestä, Satu Taiveaho painottaa.