Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kumpula-Natri: Hyvinvointivaltio ihmisiä varten

Ajankohtaista 14:18

Ohjausryhmän puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri on helpottunut analyysistä, että hyvinvointivaltiomme perusratkaisut ovat lähtökohtaisesti kestävällä pohjalla. Jotta hyvinvointivaltion kivijalka, luottamus eikä legitimiteetti eivät rapaudu, on kartoitettava, mikä on kestävää ja mikä uudistamisen tarpeessa.

TYÖ. Edellisen laman opetus on, ettei taloudellinen kasvu yksin kykene ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Työttömyys ei pitkittyessään ole vain yhden ihmisen vaan mahdollisesti sukupolvien ongelma. Hyvinvointivaltion tulevaisuus riippuu työllistävän talouskasvun onnistumisesta, sillä onnistuminen poistaisi menoleikkausten tarpeet. Työllisyysasteen nostaminen tulee ottaa kärkikeinoksi julkisen talouden tasapainottamisessa.

MAHDOLLISUUDET. Parhaat onnistumiset palveluissa ”kelpaavat” kaikille, kuten neuvola ja peruskoulu. Nämä palvelut ovat myös sosiaalisten mahdollisuuksien elementtejä. Muitakin myönteisiä siirtymiä tukevia keinoja pitäisi pystyä vahvistamaan, esimerkiksi avioerojen jälkeisissä ihmissuhteissa, omaishoidon kehittämisessä tai työelämän siirtymävaiheissa. Eniten tukea tarvitseville pitäisi tarjota parhaita palveluita todellisten mahdollisuuksien perustaksi. Kun kaikki maksavat ja kaikilla on jossain elämänvaiheessa oletettavaa hyötyä hyvinvointivaltiosta, olemme samassa veneessä ja syntyy keskinäistä luottamusta. Luottamus vähentää riskisidonnaisuutta ja mahdollistaa mahdollisuuksien politiikkaa.

JAKAUTUNUT HYVINVOINTI. Olemme olleet pienten tuloerojen ja pienen köyhyyden maa, mutta tilanne on uhkaavasti muuttumassa. Oikeudenmukaisuus vahvistaa koettua hyvinvointia. Sosiaalipolitiikan rahoitusrakenteet ovat voimakkaasti eriytymässä. Väestömme on jakautumassa kolmen kerroksen väkeen: niihin jotka ovat perusturvan ja kunnallisten peruspalvelujen varassa, ansioturvaan oikeutetuttuihin työterveyshuollon käyttäjiin ja kolmannessa kerroksessa ovat yksityisten vakuutusten ja työnantajien rahoittamissa järjestelmissä olevat. Tämä kansalaisten terveyden ja jopa eliniän jako ei ole hyvinvointivaltion periaatteiden mukaista – ja siksi lie tabu, josta liiaksi vaietaan. Eriytyvän kehityksen ei tule jatkua terveyseroissa tai rahoituksen polarisaatiossa.

PALVELU IHMISELLE. Suomalaisella hyvinvointivaltiolla on loistavat mahdollisuudet edelleen tuottaa ja toteuttaa sosiaalisia innovaatioita, ihmisten ja taloudenkin turvaksi.
Pirstaloitunutta ja hajautunutta kokonaisuutta on vaikea hallita ja laadun valvonnan merkitys korostuu. Palveluiden toimivuudesta huolehtiminen on pidettävä julkisen vallan käsissä. Tuottamisvastuuta ei tule täysin ulkoistaa hajanaiselle tuottajakentälle ja jättää kunnille ja valtiolle vain ohjausvastuuta. Peruspalveluiden tulee olla ihmisten oman vaikuttamisen piirissä, nykyisellään se on kunta. Päällekkäisrakenteet ja säätelytasojen kirjavuus hämärtävät kansalaisen omia oikeuksia ja päättäjien demokraattista vastuuta. Lakien ja alemman säätelyn on selkeämmin määriteltävä käyttäjän oikeudet ja toteuttajan vastuut.

TULEVAISUUS ON LAPSISSA. Palvelujen tehokkuutta ei voida mitata perinteisin menetelmin. Ihmistä voi kuulla paremmin ja vastata oikeisiin tarpeisiin. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, joten poliittisten valintojen vastuulle jää investoiminen lapsiin ja perheisiin. Tulee toteuttaa ennalta ehkäisevää ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tukevaa politiikkaa. Hyvinvoivat lapset ja perheet ovat tae paremmasta tulevaisuudesta, tämän varmistamiseksi tulee varata myös resursseja.