Krista Kiurun ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta

Ajankohtaista 14:42

Krista Kiuru

 

Arvoisa puhemies

”Meidän tulee taistella eriarvoisuutta vastaan”, totesi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi tänään. Draghin mukaan ”Euroopan kasvavaan eriarvoisuuteen tulee puuttua koulutuksella, innovaatioilla sekä sijoittamalla inhimilliseen pääomaan, kuten työpaikkoihin nuorille.”

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vähät välittää Draghin vetoomuksesta. Hallitus näyttää luottavan siihen, että väliaikainen kasvupyrähdys hoitaa kaikki ongelmat. On toki totta, että vuonna 2015 alkanut kasvu on vauhdittunut maailmantalouden vetämänä. Suomi saa siitä vain suhdanneluontoista vetoapua.

Hallitukselta puuttuvat todelliset rakennetoimet ja sen omatkin työllisyys- ja velkatavoitteet karkaavat käsistä. Kaikesta huolimatta hallitus jatkaa epäoikeudenmukaisella ja kurjistavalla linjalla.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo kiteytti tilanteen hyvin tammikuussa toteamalla: ”Hallituksella on tavoitteita, mutta ei ole sellaista suunnitelmaa, joilla näihin tavoitteisiin päästäisiin.”

Arvoisa puhemies,

SDP:llä sellainen suunnitelma on, me suhtaudumme taloustilanteeseen vakavasti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kasvu hidastuu jo ensi vuonna 1,5 prosentin tuntumaan. Siksi me esitämme kuutta uudistusta, jotka vahvistavat työllisyyttä ja kasvua oikeudenmukaisella ja eriarvoisuutta vähentävällä tavalla.

Ensinnäkin, nuorten naisten työllisyys on saatava pohjoismaiselle tasolle. SDP:llä on oma perhevapaamalli. Myös muut tahot näyttävät tunnistavan tarpeen uudistaa perhevapaita, paitsi Sipilän hallitus. Nyt on ryhdyttävä toimeen.

Hallituksen päätös alentaa varhaiskasvatusmaksuja oli puoliväliriihen ainoa vaikuttava ratkaisu.  Me kuitenkin tavoittelemme pitkällä aikavälillä täysin maksutonta varhaiskasvatusta kaikille. Todella harmillista, että hallitus samaan aikaan leikkaa laadusta suurentamalla ryhmäkokoja ja rajaamalla päivähoito-oikeutta. Tämä kurjistava suunta on käännettävä.

Toiseksi, esitämme lukuisia rakenneuudistuksia koulutukseen. Koulutuspolitiikka on tehokkainta työllisyyspolitiikkaa pitkällä aikavälillä. Samalla koulutus estää syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

Lähes 100 000 alle 30-vuotiasta on yhä vailla toisen asteen koulutusta. Yli viidennes 20-24-vuotiaista miehistä on sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolella.

Siksi oppivelvollisuutta on pidennettävä. Samalla on vahvistettava nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja aikuiskoulutusta. Resursseja on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla.

Kolmanneksi, retuperälle jätetyn työllisyyspolitiikan kehittämiseen on otettava uusi ote. Hallituksen suunnittelema työvoimapalvelujen pakkoyhtiöittäminen uhkaa pirstaloida työvoimapolitiikan. SDP uudistaisi työllisyyspolitiikan siirtämällä vastuuta ja rahoitusta laajemmin kunnille. Lisäksi ottaisimme käyttöön Rinteen työllisyyssetelimallin ja nostaisimme työvoimapolitiikan resurssit pohjoismaiselle tasolle.

Neljänneksi esitämme asuntorakentamisen ja liikenteen pullonkaulojen purkamista. Vahvistaisimme alueellista tasa-arvoa tukemalla alueiden vahvuuksia ja kasvua eri puolella Suomea.

Viidenneksi, me satsaisimme tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Edistäisimme homekoulujen, kirjastojen ja päiväkotien korjaamista suunnitelmallisesti.

Kuudenneksi, SDP esittää rohkeita avauksia nostamalla elinkeinopoliittisen ohjelmansa ytimeen kiertotalouden, palvelut, matkailun, arktisen alueen ja kestävän kehityksen kysymykset.

Arvoisa puhemies,

Hallituksella ei näytä olevan puhtia tehdä enää uudistuksia ja korjausliikkeitä, joita Suomi tarvitsee. Sen sijaan epäoikeudenmukaiset leikkaukset, rikkaille suunnatut veronkevennykset, sote-uudistuksen epärealistiset aikataulut ja megasäästöt, velkaantumisen jatkuminen, puolustusvoimien hankinnat tuovat vielä kalliin lisälaskun tuleville vuosille.

EKP:n pääjohtaja Draghi vetosi tänään valtioihin, jotta nämä harkitsisivat parempia tulojen ja varallisuuden jakokäytäntöjä. OECD, IMF ja monet talousviisaat ovat todenneet, että tuloerot haittaavat talouskasvua.

Tänään on kysymys siitä, riittääkö hallituksen toimintakyky enää riittävän korjausliikkeen aikaansaamiseen.