Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

”Koulutustaso nousuun!” SDP:n Torsti kaipaa rohkeutta ja kunnianhimoa suomalaiseen koulutuspolitiikkaan

Ajankohtaista 08:00

Pilvi Torsti

OKM julkaisee tänään tiistaina korkeakouluvision, joka kurottaa vuoteen 2030. Visiolta on syytä odottaa kykyä maalata isolla pensselillä ja rohkeita tavoitteita.

– Vielä muutama vuosi sitten pidettiin epärealistisena, kun SDP:n piirissä esitimme, että vähintään puolelle väestöstä pitää varmistaa korkeakoulututkinto. Olen todella iloinen, että tämä tavoite on nyt mennyt läpi. On huomattu, että olemme tippuneet koulutuksen tasossa kärjestä maiden keskikastiin. Se ei ole Suomen paikka, toteaa kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Pilvi Torsti.

Torstin mukaan pelkkä hyvä tavoite ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan keinoja.

– Miten jatkossa varmistamme, että opiskelupaikkoja riittää? Entä aikuiset, jotka haluavat päivittää osaamistaan muuttuvassa maailmassa tai työttömyyden uhatessa?

Torsti ehdottaa yhdeksi keinoksi avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun väylän kehittämistä nopealla aikataululla.

– Avoimen väylän merkittävä kehittäminen voisi tarjota ratkaisun ainakin kahteen isoon kysymykseen. Voimme ratkoa lukion jälkeistä akuuttia hakijasumaa ja pulmaa opiskelupaikoista. Lisäksi työn murroksen myötä entisestään korostuva tarve suorittaa työvuosien aikana lisäopintoja uudella alalla pitäisi tulevaisuudessa onnistua joustavasti avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, Torsti maalaa.

Suomen ratkaisut kiinnostavat

Torstin mukaan SDP:n piirissä on pitkään etsitty uusia malleja elinikäisen oppimisen kehittämiseen esimerkiksi osaamistilien avulla.

– Sen sijaan, että ihminen tekee kokonaan uuden tutkinnon, hän voisi suorittaa kaipaamansa tutkinnon osat avoimessa ja rahoittaa koulutuksen osaamistilin avulla.

Torsti muistuttaa, että Suomi kiinnostaa maailmalla aina kun puhutaan koulutuksesta. Siksi voimme kehittää ratkaisuja, jotka ovat hyödyllisiä myös maailmalla ja varmistavat meidän osaajiemme pärjäämisen.

– Kaikkialla pelätään työn murroksen tuomia muutoksia ja uskotaan, että vain osaamiseen ja koulutukseen keskittymällä voi menestyä. Avointen väylien kehittäminen ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat ehdottomasti kiinnostavia myös maailmalla.

– Ylipäänsä voisimme olla paljon nykyistä aloitteellisempia siinä, mitä koulutuksesta maailmassa ajatellaan ja mihin suuntaan sitä kehitetään.

Opetuksen ja tutkimuksen monipuolisuus tärkeää mentäessä 2050 kohti

Torsti korostaa, että tutkijat ja opettajat ovat muutokset tekijöitä ja uuden luojia, eivät vain muutokseen sopeutujia ja ongelmien ratkaisijoita. Tiede, sivistys ja osaaminen muuttavat, luovat ja rakentavat maailmaa.

– Emme kerta kaikkiaan tiedä, millainen maailma odottaa 2050 tai 2075. Siksi kannattaa panostaa monipuolisesti uuden tiedon etsimiseen. Tiede ei ratkaise kaikkia maailman kysymyksiä, mutta ilman tiedettä ne eivät ainakaan ratkea. Ajatelkaa, jos viime vuosina ei olisi ollut arabikysymyksiin vastaamassa kielitutkija Jaakko Hämeen-Anttilaa tai perhostutkija Ilkka Hanskin tutkimusta ratkomassa ilmastonmuutoksen kysymyksiä!