Vanhuspalvelulaki, hoidon laatusuositukset ja kansallinen muistiohjelma korostavat kotihoidon ensisijaisuutta ikäihmisten hoidon, hoivan ja palvelujen järjestämisessä. Välttämätön osa ikäihmisen kotona asumisen tukemista on kotona ja sen ulkopuolella annettava kuntoutus. Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö käynnistivät 10.6.2014 Kotipalvelut kuntoon – kampanjan, jonka tavoitteena on levittää tietoa koti- ja kuntoutuspalvelujen merkityksestä.
– Olen erittäin iloinen tästä kampanjasta, sillä kuntouttavan kotihoidon toteutuminen on ehdoton edellytys muun muassa vanhuspalvelulain toteutumiselle, toteaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) ja jatkaa:
– Kuntouttava toiminta on aloitettava viipymättä, kun ikäihminen kokee terveytensä heikentyneen, hän liikkuu vähemmän kuin ennen tai hän kaatuilee. Siinä vaiheessa, kun kotona asuvan ikäihmisen ulkona liikkuminen loppuu, otetaan pitkä askel kohti pysyvää laitoshoitoa. Esimerkiksi osa muistiongelmista voidaan parantaa ja etenevänkin muistisairauden etenemistä hidastuttaa muun muassa kuntouttavalla toiminnalla. Asianmukaisella kuntouttavalla hoidolla voidaan laitoshoitoon joutumista siirtää jopa useilla vuosilla eteenpäin.
– Avokuntoutusjaksoilla on saatu hyviä tuloksia ikäihmisten kotihoidossa. Tämänkaltaista kuntoutustoimintaa olisikin syytä lisätä kunnissa. TEM ja STM korostavat tiedotteessaan palveluseteleiden olevan toimiva väline kotiin annettavassa kuntoutuksessa. Mielestäni niitä voidaan käyttää tukemaan julkisia palveluita, kunhan kokonaisvastuu ja palveluohjaus säilyvät yksissä käsissä, painottaa Mäkisalo-Ropponen.