Sivistysvaliokunnassa perusopetuslain käsittelyssä Kokoomus järjesti oudon farssin. Se alkoi torstain kokouksesta, kun SDP:n esitti poistettavaksi mietinnöstä kohdan, jossa todetaan: ”opetusryhmän enimmäiskoko voitaisiin ylittää tietyin edellytyksin silloin, kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita opetetaan osana yleisopetuksen ryhmää.” Kokoomuslainen puheenjohtaja keskeytti äänestystilanteen JAA- äänten laskemisen jälkeen. Päätösvallan mentyä asian käsittely keskeytettiin ja siirrettiin perjantaille. Perjantaina oli hälytetty paikalle kaikki hallitusryhmien varajäsenetkin, ja varmistettiin näin tekstin säilyminen mietinnössä. Torstain kokouksessa olisi SDP:n kanta todennäköisesti voittanut.
Eduskunnan sivistysvaliokunta päätti tänään perusopetuslain muutoksesta. Esitys lisää erityisopetuksen tukimuotoja ja keskeinen idea on integroida erityisopetusta tarvitsevat oppilaat yleisopetuksen ryhmiin. Esityksen lähtökohtaa ei voi moittia: varhaisen puuttumisen korostaminen ja erityistä tukea tarvitsevien parempi huomioiminen. SDP näki esityksessä kuitenkin epäkohtia, joihin halusimme muutoksia. Ehdotimme näitä muutoksia jo viime syksynä rinnakkaislakialoitteessamme.
Kummastuttavinta valiokunnassa asian käsittelyssä oli farssi, joka alkoi torstain kokouksesta. SDP:n esittäessä poistettavaksi mietinnön kohtaa, jossa todettiin: ”Valiokuntaa katsoo, että opetusryhmän enimmäiskoko voitaisiin ylittää tietyin edellytyksin silloin, kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita opetetaan osana yleisopetuksen ryhmää.” , äänestystilanne keskeytettiin puheenjohtajan toimesta JAA äänten laskemisen jälkeen. Päätösvallan mentyä päätettiin keskeyttää asian käsittely ja siirtää perjantain kokoukseen. Seuraavassa kokouksessa oli sitten hälytetty paikalle kaikki hallitusryhmien varajäsenetkin, jolloin saatiin varmistettua mietinnön pohjalta pohjan voittaminen. Torstain kokouksessa olisi käynyt toisin ja SDP:n kanta olisi todennäköisesti voittanut.
SDP:n mielestä kunnille ei tule antaa signaalia siitä, että integroidessa erityisoppilaita yleisopetukseen ryhmäkoko voidaan ylittää. Mielestämme opetusryhmien, joissa opiskelee integroituna yksi tai useampia erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita, ryhmän enimmäiskoko on 16 oppilasta.
Suuri ongelma nousee toteutuksesta. Hallituksella ei esitystä tuodessaan ollut käsitystä tarvittavista resursseista. Opetusministerin mukaan uudistus ei lisää kustannuksia. Uudistus kuitenkin lisää opettajan työtä, joka on korvattava. Pedagogisten selvitysten tekemiseen opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, joka ei sekään onnistu kustannuksitta. Opettajat on koulutettava vastaanottamaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Miten kunnat, jotka lomauttavat opettajiaan voisivat lisätä tuntikehystä tukiopetukseen tai oppilashuoltotyöhön?
Oppilashuollon palveluiden riittävyydessä on jo nyt ongelmia koko maassa. Esimerkiksi oikeuskansleri Jonkka pitää hälyttävänä, että oppilashuollon saatavuus ei toteudu yhdenvertaisesti. Hänen mukaansa asia on huolestuttava perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Lisäksi kuntatodellisuus on näyttänyt, että myös opetusryhmien ryhmäkoot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet entisestään.
Erityisopetuksen uudistuksen rahoitus vaatisi pitkäaikaisen ja kattavan resursoinnin. Uudessa lainsäädännössä olisi tullut selkeästi säätää mekanismeista ja rahoituksesta, joilla tehostetun tuen toimenpiteiden, kuten pienten opetusryhmien, tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen saanti varmistetaan myös käytännössä. Uudistus vaatii mielestämme myös riittävän siirtymäajan, esitimme voimaantuloa elokuussa 2012 niille kunnille, joilla ei ole valmiutta toteuttaa lain vaatimuksia vielä.
Uudistus ei saa johtaa myöskään siihen, että erityisluokkia ajetaan alas. Kuitenkin jo nyt kunnat ovat alkaneet odotetun lain uudistuksen hengessä siirtää erityisoppilaita yleisopetuksen ryhmiin ja sulkea erityiskoulujen ovia. Esille on noussut tapauksia, joissa oppilaan siirron ei voida katsoa toteuttaneen oppilaan etua. Usein oppilaalle saattaa olla paras vaihtoehto erityisluokka ja pieni ryhmä.
Kiinnitimme huomiota myös koulunkäyntiavustajien asemaan. Esityksessä ei arvioida tämän ammattikunnan työpanosta. Koulunkäyntiavustajien asema osana opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä olisi pitänyt määritellä tämän muutoksen yhteydessä. Mielestämme myös lasten koulumatkan maksimiaika olisi pitänyt varmistaa erityisluokkien oppilaita ajatellen.