Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kiuru: Tuleva hallitus luopumassa jo tavoitteistaan?

Ajankohtaista 10:50

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru muistuttaa hallitusneuvotteluiden johtoryhmän valinneen yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen maamme osaamis- ja koulutustason nostamisen. Julkisuudessa on kuitenkin esiintynyt tietoa, että samalla hallitusneuvotteluissa on saatettu pohtia mahdollisuutta muuttaa nuorten ammatillinen koulutus kaksivuotiseksi.

Ammatillinen koulutus muutettiin jo 15 vuotta sitten kolmivuotiseksi. Tavoitteena oli nopeuttaa työvoiman saantia ja lisätä vetovoimaa takaamalla ammatillisen koulutuksen suorittaneille jatko- opintokelpoisuus korkeakouluopintoihin. Kolmivuotinen ammatillinen koulutus on vetovoimaisempaa ja laadukkaampaa kuin koskaan. Merkittävä osa ikäluokkaa hakeutuu nykyään ammatilliseen koulutukseen, koska lukion tavoin he saavuttavat jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

– Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen tarkoittaisi, että hallituksen strateginen tavoite osaamis- ja koulutustason nostoon jäisikin toteutumatta. Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen ei johda työurien pidentämiseen ja työvoiman saannin nopeutumiseen. Näin hallitus tosiasiallisesti laskisi suomalaisten koulutustasoa, ministeri Kiuru muistuttaa.

Keskusta nosti esiin kevään koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa myös mahdollisuuden säästää ammatillisesta koulutuksesta ns. 2+1 -mallilla. Keskusta olisi säästänyt kustannuksista siirtämällä nuoret viimeisenä vuotena kalliimmasta oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen.

– Tosiasiassa kokonaistaloudellisesti katsoen hyöty jäisi saavuttamatta. Näin suuren joukon kouluttaminen osittain yrityksissä ja julkisyhteisöissä edellyttäisi sitä, että uusia työtilaisuuksia olisi riittävästi tarjolla. Oppisopimusopiskelijoiden määrä kaksinkertaistuisi. Mistä on ajateltu löytää 38 000 vuotuista työpaikkaa lisää näille opiskelijoille, kun maassamme on jopa 450 000 työtöntä?, kysyy Kiuru.

Työnantajia kannustetaan nykyään ottamaan nuoria oppisopimuskoulutukseen maksamalla nuorista erillistä koulutuskorvausta. Korotettu korvaus on 700 euroa kuukaudessa ensimmäisenä oppisopimusvuotena. Silti nuoria hakeutuu oppisopimuskoulutukseen vain muutamia satoja. Vetovoima on ollut tälläkin korvauksella heikkoa.

Jos korvaus laajennettaisiin kaikille kolmannen vuoden opiskelijoille, kustannukset olisivat 320 miljoonaa euroa. Kannattaa myös muistaa, että 2+1 -mallissakin oppisopimuskoulutukseen siirtyneiden nuorten määrä on ollut vain muutama kymmenen.

– Lähes 10 000 jo toisen asteen tutkinnon suorittanutta aikuista opiskelee täyspitkissä nuorille tarkoitetuissa koulutuksissa. Järkevämpi, koulutuspoliittisesti kestävämpi ja aitoja taloudellisia säästöjä aikaansaava rakenteellinen uudistus olisi ohjata nämä aikuiset opiskelemaan näyttötutkintojärjestelmän puolella, jolloin heidän koulutusaikansa lyhenisi. Sen sijaan että alennetaan koulutustasoa, pitäisi vähentää moninkertaista koulutusta, Kiuru toteaa.