Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Ajankohtaista 18:45

Krista Kiuru

Kansanedustaja Krista Kiuru ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan. Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo antoi ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

–          On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru toteaa, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta. Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

–          Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Tänään lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille. Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä. Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle.

–          Hallituksen asettama selvitysmies esitti toimia koko Lounais-Suomen kasvun ja työllisyyden vastaamiseksi. Kyllä satakuntalaisetkin elinkeinoelämän toimijat olisivat tarvinneet valumisefektiä vientiteollisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Erityisesti olisi tarvittu uusia aloituspaikkoja Satakuntaan sekä ammatilliseen että korkeakoulutukseen. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta huomauttaa ihan oikein siitä, että alueen, mukaan lukien Satakunnan, elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastataan kestävällä tavalla.

Kiuru muistuttaa, että Turun seudun positiivinen rakennemuutos olisi tarvinnut juuri yhden erityisen toimen, mitä kaikki Lounais-Suomen rannikkokaupungit tukivat. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisenkin mukaan paras tapa olisi ollut myöntää Turulle koulutusvastuuta diplomi-insinöörikoulutuksesta. Näin ei nyt tapahtunut, vaan luotiin raskassoutuinen yhteistyöyliopistomalli, jonka hyödyt ovat kiistanalaisia.

–          Hallitus pitää jääräpäisesti kiinni nykytilanteesta, eikä suostu arvioimaan eri alueiden koulutustarpeita uudelta pohjalta. On vanhanaikaista ja lyhytnäköistä jättää tunnustamasta ja tunnistamasta Lounais-Suomen diplomi-insinöörien koulutustarve. Lounais-Suomen alueen koulutuksen kohtaanto-ongelmat niin Turussa kuin Porissakin estävät kasvun ja työllisyyden suotuista lisäkehitystä alueella, ellei uusia satsauksia koulutukseen tehdä. Tällainen sinisilmäisyys ei tuo kasvuun riittävää vauhtia.