Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kimmo Kiljusen aloitteelle pysäköinninvalvonnasta 121 kansanedustajan tuki

Ajankohtaista 10:37

SDP:n Kimmo Kiljunen haluaa korjata lakimuutoksella yksityisen pysäköinninvalvonnan ongelmat – lakialoitteessa mukana kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä. Kansanedustaja Kiljunen ja 121 muuta kansanedustajaa jättivät tänään lakialoitteen, jonka tarkoituksena on korjata yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvät ongelmat ja ristiriitaiset laintulkinnat.

-Lakialoitteen pääasiallisena tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että yksityisten pysäköinninvalvontayritysten antamat kohtuuttomat pysäköintivirhemaksut ja parkkisakoilla rahastaminen loppuvat, painottaa Kiljunen.

Kansalaiset ovat saaneet aiheettomiksi koettuja pysäköintivirhemaksuja. Sakotuskäytännöt vaikuttavat mielivaltaisilta, eikä niissä noudateta oikeudenmukaisuuden periaatetta tai kohtuullisuusharkintaa.

-Nykyinen laki on tulkinnanvarainen, ja se on johtanut riitoihin parkkipaikoilla. Yksimielisyyttä lain soveltamisesta ei ole vallinnut korkeimman oikeuden ja perustuslakivaliokunnan välilläkään. Lain pitää olla selväsanainen, jotta turhilta ja kalliiksi käyviltä riidoilta tuomioistuimissa vältytään, Kiljunen lisää.

Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi, että yksityinen toimija ei voi määrätä sopimusoikeudellista sanktiota ilma konkreettista sopimusta ja, että pysäköinninvalvonta palautetaan vain julkisen vallan tehtäväksi. Tällöin yksityisten parkkifirmojen sakotusbisnes saataisiin päättymään.

Lakialoite:
Lakialoite pysäköinninvalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa esitetään, että pysäköinninvalvonta rajataan lailla julkiseksi tehtäväksi, jotta voidaan välttyä yksityisessä pysäköinninvalvonnassa vallitsevilta epäkohdilta ja jotta oikeudenmukaisuuden periaate ja kohtuullisuusharkinta toteutuvat pysäköintivirhemaksujen määräämisessä.

Yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu implisiittiseen eli oletettuun sanattomaan sopimukseen valvontafirman ja pysäköijän välillä. Pysäköimällä autonsa pysäköijän katsotaan tekevän sopimuksen pysäköintifirman kanssa ja hyväksyvän myös siihen sisältyvän pysäköintivirhettä koskevan sopimussakkoehdon itseään sitovaksi.

Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi, ettei tällaista yksityisoikeudellista sopimusta voida tehdä ja, että sellainen sopimusehto on mitätön, jolla asetetaan sopimussakko tai vastaava maksuvelvollisuus pysäköinninvalvonnasta annetun lain (2011/727) 1 §:ssä tarkoitetusta virhepysäköinnistä.
PERUSTELUT

Yksityinen pysäköinninvalvonta-ala on kasvanut viime vuosina voimakkaasti valvontayritysten laajentaessa ilmeisen tuottoisaa toimintaansa ja tarjotessa palvelujaan taloyhtiöille, ostoskeskuksille ja muille kiinteistöjen ja tonttien omistajille ja haltijoille.

Yksityisen pysäköinninvalvonnan laajentumisen myötä kansalaiset ovat joutuneet yhä useammin tulkinta- ja kiistatilanteisiin, joissa heidän oikeusturvansa on heikko. Samalla riita-asiat pysäköintifirmojen määräämistä valvontamaksuista, erityisesti niiden oikeellisuudesta ja kohtuullisuudesta, ovat lisääntyneet niin kuluttajariitalautakunnassa kuin tuomioistuimissakin, mikä on kasvattanut ruuhkaa jo ennestään kuormittuneissa oikeusasteissa.

Myös eduskunnassa on nähty tarvetta selkeyttää pysäköinninvalvontaa uudistamalla lainsäädäntöä, mutta esitykset on joko hylätty (HE 223/2010) tai rauenneet vaalikauden päättyessä (HE 79/2012). Tällä hetkellä yksityisen pysäköinninvalvonnan oikeus määrätä valvontamaksuja perustunee lainsäädännön sijasta korkeimman oikeuden päätökseen. Tämä ei kuitenkaan ole merkittävästi ehkäissyt erimielisyyksien syntymistä.

Pysäköintivirhemaksusta on säädetty laissa pysäköinninvalvonnasta (727/2011), jonka 10 §:stä käy ilmi, että julkinen pysäköinninvalvonta kuuluu poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle, joilla on toimivalta valvoa pysäköintiä ja määrätä lain mukainen pysäköintivirhemaksu julkisilla ja yksityisillä alueilla. Yksityisillä alueilla julkisen pysäköinninvalvonnan perusteena on tieliikennelain (267/1981) 28 §:n 3 momentti, jonka mukaan pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa tai vastoin tämän antamia pysäköintiä koskevia määräyksiä on kielletty.

Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoille on vähäisen paikoitustilan alueille tarve rajoittaa vapaata pysäköintiä ja varata parkkitila muun muassa asiakkaidensa käyttöön. Rajoitusten tehostamiseksi ne ovat solmineet sopimuksia yksityisten valvontayritysten kanssa siten, että yksityinen parkkifirma toteuttaa pysäköintijärjestelyt ja valvonnan sekä laskuttaa pysäköintiä koskevien määräysten vastaisesta pysäköinnistä pysäköintivirhemaksua vastaavan yksityisoikeudellisen sopimussakon.

Palvelua tarjoavien yritysten tulot muodostuvat pysäköintivirhemaksuista ja osittain myös luvallisen pysäköinnin tuloista. Se, että virhemaksut ovat yksityisten parkkiyritysten merkittävä tulonlähde, ohjaa yritysten palkkaamat pysäköinninvalvojat määräämään mahdollisimman paljon valvontamaksukehotuksia. Tällöin kohtuullisuusharkintaa ei noudateta ja riidanalaiset saatavat toimitetaan herkästi perintäfirmojen karhuttaviksi. Keskustelu kiistanlaisista maksuista on yksityisten pysäköintifirmojen kanssa lähes mahdotonta vaikeiksi tehtyjen reklamointikäytäntöjen, hankalien postilokero-osoitteiden, uhkailevien viestien, noreply-sähköpostiosoitteiden ja vain etunimillä tai tekaistuilla nimillä esiintyvien henkilöiden sähköpostiviestien takia.

Kansalaisten oikeustajun mukaista on se, että virheellisestä pysäköinnistä tai parkkimaksun suorittamatta jättämisestä seuraa virhemaksu. Asiointikäynneillä syntyy kuitenkin tilanteita, joissa virhemaksu koetaan perusteettomaksi. Esimerkiksi kesäkuussa 2019 määrättiin eräällä julkisen kiinteistön asiakaspysäköintialueella 60 euron parkkisakko, vaikka parkkimaksu oli suoritettu ja auto ohjeiden mukaisesti pysäköity. Yksityisen parkkiyrityksen pysäköinninvalvoja jätti kuitenkin valvontamaksukehotuksen, koska pysäköintimaksulappu oli kiinnitetty tuulilasiin lasinpyyhkimen alle eikä auton sisään kojelaudalle. Auton pysäköiminen ohjeiden mukaisesti, oikeansuuruisen pysäköintimaksun suorittaminen ja parkkilapun asettaminen selvästi näkyville ei riittänyt, vaan lisäksi vaadittiin, että parkkilappu olisi pitänyt sijoittaa tiettyyn kohtaan autossa.

Tammikuussa 2019 sattuneessa tapauksessa kuljettaja pysäköi autonsa parkkipaikalle ja asetti oikeaa aikaa osoittavan pysäköintikiekon näkyviin kojelaudalle. Tuulilasissa oli parkkikiekon lisäksi ns. pysäköintikello, joka oli epäkunnossa eikä osoittanut oikeaa aikaa. Parkkifirman pysäköinninvalvoja tulkitsi tämän ”ehtojen vastaiseksi pysäköintialueen käytöksi” ja antoi virhemaksun. Kuljettajan palatessa autolleen, paikalla ollut pysäköinninvalvoja ei suostunut keskustelemaan asiasta, vaan poistui paikalta sanomatta sanaakaan.

Kolmannessa tapauksessa henkilö oli ostanut pysyvän pysäköintiluvan piha-alueelle. Pysäköintilupa oli auton kojelaudalle papereiden joukossa, jolloin pysäköinninvalvoja ei havainnut sitä ja määräsi virhemaksun. Pysäköintiluvan haltija osoitti tämän jälkeen pysäköintivalvontafirmalle, että hänellä on pysyvä, voimassa oleva pysäköintilupa kyseiselle alueelle, mutta virhemaksua ei peruttu.

Näissä ja muissa näiden kaltaisissa tapauksissa virhemaksun määrääminen ei edistä kiinteistön omistajan tavoitetta rajoittaa vapaata pysäköintiä tai varata parkkitilaa asiakkailleen. Mielivaltaiset virhemaksukäytännöt ovat johtaneet vain siihen, että yksityisten parkkifirmojen toiminta koetaan rangaistusluonteiseksi rahastukseksi, josta puuttuu oikeus ja kohtuus.

Yksityiset pysäköintiyritykset eivät ole halunneet korjata ongelmia esimerkiksi noudattamalla kohtuullisuusharkintaa tai ohjeistamalla pysäköinninvalvojiaan huomioimaan ja ehkäisemään erimielisyyksien syntymistä. Syynä lienee se, että niiden ansaintalogiikkaan kuuluu mahdollisimman monien valvontamaksujen määrääminen. Tämä ei voi kuitenkaan olla pysäköinninvalvonnassa määräävä tekijä, joka sivuuttaa täysin kohtuullisuuden.

Koska edellä kuvatun kaltaiset tapaukset vaikuttavat yhä lisääntyvän, on pysäköinninvalvontaan liittyviin epäkohtiin vihdoin puututtava lainsäädännön keinoin. Jotta oikeudenmukaisuuden periaatteet ja kohtuullisuusharkinta saadaan ulotettua pysäköinninvalvontaan, on se säädettävä lailla julkiseksi tehtäväksi.

Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
laki pysäköinninvalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti,
lisätään pysäköinninvalvonnasta annettuun lakiin (727/2011) uusi 2a § seuraavasti:]

2a §
Yksityisen pysäköintivirheseuraamuksen kielto
Sopimusehto, jolla määrätään sopimussakko tai sitä vastaava tosiasiallisesti sanktioluontoinen maksu pysäköinninvalvonnasta annetun lain (2011/727) 1 §:ssä tarkoitetusta pysäköintivirheestä, on mitätön.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

 

Helsingissä 15.8.2019

Lakialoitteen allekirjoittajat:
Kiljunen Kimmo (1.s allekirjoittaja)
Adlercreutz Anders
Aittakumpu Pekka
Alanko-Kahiluoto Outi
Antikainen Sanna
Arhinmäki Paavo
Asell Marko
Autto Heikki
Berg Kim
Bergqvist Sandra
Elomaa Ritva
Eskelinen Seppo
Filatov Tarja
Gustafsson Jukka
Guzenina Maria
Harkimo Harry
Heinonen Timo
Heinäluoma Eveliina
Holopainen Hanna
Holopainen Mari
Honkasalo Veronika
Honkonen Petri
Hopsu Inka
Hoskonen Hannu
Huru Petri
Huttunen Hanna
Hänninen Katja
Immonen Olli
Junnila Vilhelm
Juvonen Arja
Kalli Eeva
Kalmari Anne
Kanerva Ilkka
Kankaanniemi Toimi
Kari Mika
Kautto Juho
Kemppi Hilkka
Kettunen Tuomas
Kiljunen Anneli
Kilpi Marko
Kinnunen Mikko
Kivelä Mai
Kiviranta Esko
Kivisaari Pasi
Koponen Ari
Koskela Jari
Kotiaho Jouni
Kvarnström Johan
Kyllönen Merja
Kymäläinen Suna
Kärnä Mikko
Könttä Joonas
Laakso Sheikki
Laukkanen Antero
Lehto Rami
Lindén Aki
Lohi Markus
Lohikoski Pia
Lundén Mikko
Löfström Mats
Malm Niina
Mattila Hanna-Leena
Meri Leena
Mustajärvi Markus
Myllykoski Jari
Mäkelä Jani
Mäkinen Riitta
Mäkisalo-Ropponen Merja
Mäkynen Jukka
Mäkynen Matias
Niemi Veijo
Niikko Mika
Norrback Anders
Nurminen Ilmari
Ojala-Niemelä Johanna
Ollikainen Mikko
Pelkonen Jaana
Peltokangas Mauri
Petelius Pirkka-Pekka
Piirainen Raimo
Pirttilahti Arto
Puisto Sakari
Purra Riikka
Pylväs Juha
Ranne Lulu
Rantanen Mari
Rantanen Piritta
Rehn-Kivi Veronica
Reijonen Minna
Risikko Paula
Ronkainen Jari
Räsänen Päivi
Salonen Kristiina
Saramo Jussi
Satonen Arto
Savio Sami
Savola Mikko
Semi Matti
Simula Jenna
Sipilä Juha
Slunga-Poutsalo Riikka
Strand Joakim
Suomela Iiris
al-Taee Hussein
Taimela Katja
Talvitie Mari-Leena
Tanus Sari
Torniainen Ari
Turtiainen Ano
Tynkkynen Sebastian
Vallin Veikko
Vehviläinen Anu
Vestman Heikki
Viitanen Pia
Viljanen Heidi
Vähämäki Ville
Väätäinen Tuula
Wallinheimo Sinuhe
Werning Paula
Wihonen Jussi
Yrttiaho Johannes
Östman Peter

Lisätiedot:
Kimmo Kiljunen
p. 050 5113088