Kiljunen: Hyvinvointipalvelut ennen kaikkea julkinen palvelu

Ajankohtaista 08:39

Sosiaali- ja terveyspalvelut on jatkossakin rahoitettava pääasiassa verovaroin. Yhteisesti rahoitetut palvelumme eivät saa olla yksityisen sektorin ja ylikansallisten yritysten voitontavoittelun kohde, toteaa kansanedustaja, SDP:n sosiaali- ja terveystyöryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljunen.

Kiljunen korostaa kilpailutusosaamisen ja kilpailutuksen laatukriteerien, ja kunnallisen demokratian merkitystä julkisissa palveluissa.

– Palveluiden lisääntyvä kaupallisuus ei voi olla ratkaisu hyvinvointiamme kohtaaviin haasteisiin. Julkinen palvelutuotanto on oltava sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvana perustana. On väärin, että ylikansalliset yhtiöt keräävät voittoa suomalaisten tarpeella hyvinvointipalveluihin, ja siirtävät ”verosuunnittelun” keinoin voitot pois verotuksemme ulottuvilta. Tämä heikentää tulevaisuudessa rahoitus- ja toimintaedellytyksiä, jolla palveluita järjestetään.

– On kuitenkin välttämätöntä turvata kolmannen sektorin, eli kansalaisten yhteiseen toimintaan perustuva palvelutuotanto ja varmistettava, ettei kilpailulainsäädäntö vaikeuta tai estä sitä.

– Törmäämme toistuvasti kuntien riittämättömään kilpailutusosaamiseen. Nyt on lisättävä kuntien tietoisuutta kilpailutuksen vaihtoehdoista, kuten suorahankinnasta. Monissa kunnissa painotetaan liian vähän laatua. Pitäisikin laatia suositukset siitä, että laadun painoarvo on aina vähintään 51 %.

Kiljusen mukaan myös laadun kriteereitä on syytä tarkentaa. ”Henkilökunnan määrä” ei riitä, vaan pitää avata, minkälaisella osaamisella varustettua henkilökuntaa kuhunkin hoitotehtävään tarvitaan.

– Esimerkiksi kuntouttava työote pitää näkyä henkilöstörakenteessa ja mitoituksessa vanhuspalveluissa. Tämä koskee etenkin nyt valmisteilla olevaa vanhuspalvelulakia.

– Ihmisten pitää saada olla osallisia heitä koskevassa päätöksenteossa. Palveluita koskeva päätöksenteko onkin pidettävä lähellä kansalaisia. Silloin valvonta toimii paremmin, samoin rahoituksen ohjaus. Kunnilla ja muilla palvelutuottajilla on tällöin myös intressi kehittää palveluita myös kansanterveyden ja yhteisen hyvinvoinnin näkökulmasta.