Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen vappupuhe

Ajankohtaista 18:28

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen vappupuhe Tohmajärvellä 1.5.2019

Ystävät ja toverit! Erinomaista vappua kaikille!

Koska olen täällä omassa lapsuuteni ja nuoruuteni kotikunnassa, rohkenen lähestyä päivän aihetta tavallista henkilökohtaisemmasta näkökulmasta. Puhun aluksi siitä miksi minusta tuli sosialidemokraatti ja työväen aatteen kannattaja eli miksi vappu on minulle tärkeä juhlapäivä. Sitten siirryn hetkeksi päivän politiikkaan!

Synnyin 1950-luvun lopulla täällä Tohmajärvellä, Murtoilla. Suurin osa kyläläisistä oli maalaisliittolaisia, joista osa myöhemmin puolueeseen pettyneenä äänesti Suomen Maaseudun Puoluetta. Pari Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton eli TPSL:n kannattajaakin kylältämme löytyi. Muistan heidän käyneen joskus kiihkeitä keskusteluja isäni kanssa, jolla oli pieni kyläkauppa. Meillä oli muutama lehmäkin, joiden hoitaminen kuului äidilleni. Vanhempieni muuttaessa kylälle pari vuotta ennen syntymääni heillä oli vain yksi lehmä ja isäni aikoi liittyä paikallisiin maalaisliittolaisiin. Kylän suurimman talon isäntä oli eräässä kokouksessa kysynyt, voiko Maalaisliittoon kuulua yhden lehmän omistajakin. Isäni loukkaantui tästä, eikä sen jälkeen ollut kiinnostunut Maalaisliiton toiminnasta. Luulen hänen äänestäneen Suomen Maaseudun Puoluetta vaaleissa, joissa vennamolaiset saivat suuren voiton eli 18 kansanedustajaa.

Vanhemmillani oli neljä lasta. Minä olin nuorimmainen ja ainoa tytär. Sisarussarjan nuorimpana ja ainoa tyttönä jouduin pitämään vaatteita, jotka äitini oli tehnyt veljieni pieniksi jääneistä vaatteista. Olimme sen verran köyhiä, ettei vanhemmillani ollut varaa hankkia minulle uusia vaatteita. Sitä paitsi veljieni vanhoista vaatteista tuunatut vaatteet olivat äitini mielestä ihan käytännöllisiä. Hän jätti vaatteisiin aina ”kasvun varaa”, joten ne olivat yleensä jo rikki ennen kuin ne olivat minulle sopivia. Muistan joskus kansakoulun alaluokilla saaneeni myös kunnan avustusta vaatteiden hankintaan. Talvitakki, jonka äitini osti, oli minulle sopiva vasta siinä vaiheessa, kun se oli rikki. Veljeni kävivät kansakoulun ja ammattikoulun, jonka jälkeen he ”läksivät maailmalle”. Minä pääsin keskikouluun. Vaikka rahaa oli niukasti, vanhempieni mielestä tytön oli hyvä saada koulutus ja ammatti.

Isäni kuoli, kun olin keskikoulun viimeisellä luokalla. Äitini olisi halunnut minun menevän lukioon. Minä en halunnut, sillä opiskelu ei tuolloin kiinnostunut. Menin Tohmajärven apteekkiin töihin 16- vuotiaana ja siitä lähtien olen elättänyt itseni. Apteekkarina oli silloin Elvi Seppänen. Valmistuin 18-vuotiaana farmanomiksi (nykyisin lääketyöntekijä) ja sen jälkeen vastaanotto-osastoavustajaksi. Työskentelin jonkin aikaa apteekissa ja lääkärin vastaanotolla. Vastaanottoavustajaksi opiskellessani tutustuin hoitotyöhön ja huomasin sen omaksi alakseni. Ensimmäisestä kertaa elämässäni ajattelin hakeutuvani opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja ensimmäistä kertaa elämässäni innostuin opiskelusta. Siitä alkoi opiskelua- työtä -opiskelua-työtä elämänvaiheeni, joka kesti yli 25 vuotta! Etenin sairaanhoitajan työstä osastonhoitajaksi ja ylihoitajaksi ja yliopisto-opintojen jälkeen terveydenhuollon opettajaksi ja yliopettajaksi.

Opintojeni välissä ja ohessa tein töitä ja ennen väitöskirjaani olin työskennellyt ainakin kymmenellä eri ammattinimikkeellä. Perustin jossain vaiheessa perheen ja sain kuuden vuoden sisällä kolme tytärtä. Jälkikäteen olen vasta ymmärtänyt tämän kaiken olleen mahdollista, koska koulutusjärjestelmämme on taannut sen, ettei koskaan tule ns. ”umpiperää” olitpa aiemmin elämässäsi tehnyt millaisia valintoja tahansa. Kunnallinen päivähoito on antanut minulle mahdollisuuden elää ”opiskelua-työtä” -elämää silloinkin, kun lapset olivat pieniä. Tämänkaltaiset asiat ovat esimerkkejä sosialidemokraattien teoista, jotka ovat tehneet suomalaisista naisista tasa-arvoisia ja mahdollistaneet uralla etenemisen.

Väitöskirjan sain valmiiksi ja väittelin terveystieteiden tohtoriksi vuonna 1998 ja sen jälkeen työskentelin hetken yliopettajana ammattikorkeakoulussa, mutta se työ ei ollut ”minun juttuni”. Liikaa kokouksia ja paperitöitä, liian vähän opiskelijoiden kanssa olemista ja opetusta. Jouduin valitsemaan, tyydynkö epätyydyttävään tilaan, mutta varmaan ja kohtuullisen turvattuun toimeentuloon, vai teenkö jotain muuta. Houkutus jäädä yksinhuoltajana varman toimeentulon työpaikkaan oli suuri, mutta tyytymättömyyteni työni sisältöön sai minut kuitenkin irtisanoutumaan ja ryhtymään freelancer-kouluttajaksi. Tein työyhteisökouluttajan ja -valmentajan työtä kymmenen vuotta. Kiersin ympäri Suomea, ajoin 6 000 kilometriä kuukaudessa, koulutin erilaisia työyhteisöjä, työskentelin kesäyliopistoissa ja erilaisissa oppilaitoksissa ja kirjoitin muutaman oppikirjan. Vuoden aikana minulla saattoi olla jopa yli 50 työnantajaa. Nykyisin tällainen pätkätyöläisyys on paljon tyypillisempää kuin silloin. Kymmenessä vuodessa ennättää nähdä paljon suomalaista työelämää ja väitänkin, että minulla on erinomainen kokemus ja näkemys suomalaisesta työelämästä ja työpaikoista. Suomessa on paljon hyvinvoivia ja terveitä työyhteisöjä, mutta valitettavan paljon myös huonovointisia ja sairaita. Valitettavasti emme aina osaa olla työyhteisössä ihmisiksi toinen toisillemme.

Hyvät toverit!

Vielä muutama sana siitä, miten löysin politiikan ja sosialidemokratian?

Toimin luennoitsijana välillä myös entisessä työpaikassani Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja vuonna 2000 eräälle terveystaloustieteen luennolle osallistui kontiolahtelainen sosialidemokraatti Pekka Kettunen. Luennon jälkeen hän tuli keskustelemaan kanssani ja sanoi minun puhuneen kuin demari. Muistan lähes säikähtäneeni ja todenneeni: ”En varmasti puhu politiikkaa. Minä opetan terveystaloustiedettä”. Hän vastasi: ”Niin, mutta se kuulostaa hyvin sosialidemokraattiselta. Voisit ottaa selvää, mitä demarit ajattelevat.”.

Ja minä otin. Luin puolueohjelmia ja keskustelin useiden henkilöiden kanssa. Huomasin, että sosialidemokraattiset arvojen olevan lähellä omia henkilökohtaisia arvojani. Jouduin samalla tietoisesti pohtimaan, mistä sosialidemokratian arvot ovat peräisin. Löysin kolme taustafilosofiaa; marxismin, humanismin ja kristinuskon. Joskus kuulen sanottavan, että vain äidinmaidosta aatteen imeneet ovat aitoja demareita. Itse ajattelen, että järkiperäisen analysoinnin tuloksena syntynyt päätös on vähintäänkin yhtä hyvä. Kun keväällä 2000 minua pyydettiin sosialidemokraattien kunnallisvaaliehdokkaaksi Joensuussa, suostuin – tosin sitoutumattomana.

Minut valittiin hyvällä äänimäärällä ja kunnallispoliittinen urani alkoi. Olen nyt viidettä kautta Joensuun kaupunginvaltuustossa. Viime kaudella olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja tällä kaudella valtuuston 1. varapuheenjohtaja.

Hyvät ystävät!

Nyt olen siis kolmannen kauden kansanedustaja. Eduskunnassa koen, että minua tarvitaan työelämän, koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijana. Katson maailmaa edelleen sairaanhoitajan silmin. Koska sairaanhoitajat katsovat asioita aina ihmisen näkökulmasta, olen puolustamassa työssäni ihmistä – erityisesti paljon apua ja tukea tarvitsevia.

Hyvät toverit

Ilman suomalaista hyvinvointivaltiota Merja Rissasen ei olisi ollut mahdollista edetä Murtoin kylältä opinnoissa ja työelämässä eteenpäin. Siksi haluan puolustaa hyvinvointiyhteiskuntaa, joka antaa jokaiselle mahdollisuuden edetä elämässä riippumatta siitä, onko köyhästä tai rikkaasta kodista, maalta tai kaupungista ja olipa tausta mikä tahansa. Minulle Sipilän hallituksen päätökset olivat erityisen vaikeita, koska näin, miten niiden vaikutuksesta hyvinvointivaltion perusta lähti murenemaan. Sipilä korosti talouden tasapainottamista enkä kiistä sen tarpeellisuutta. Talouspolitiikan valinnat ovat kuitenkin aina arvovalintoja. Talouspolitiikan päämääränä on oltava ihmisten ja luonnon hyvinvointi.

Suomi ei koskaan tule pärjäämään palkkojen halpuuttamisella. Pärjäämme vain osaavalla ja ammattitaitoisella väestöllä. Suomen menestys ja globaali rooli rakentuvat koulutuksen, tutkimuksen ja uusien innovaatioiden varaan.

Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta lähes 800 miljoonaa Ammatillisen koulutuksen leikkaukset olivat yksinomaan 190 miljoonaa euro. Nyt tarvitsemme koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen kunnianpalautuksen. Jokainen nuori tarvitsee tasa-arvoisen mahdollisuuden oman elämänsä polun rakentamiseen. Siksi toisen asteen koulutuksen on oltava maksutonta ja oppivelvollisuus on ulotettava koskemaan myös sitä. Perustason koulutuksella ei enää tämän päivän, saati tulevaisuuden työelämässä pärjää.

Viimeisten 30 vuoden aikana Suomen työmarkkinoilta on hävinnyt 600 000 työpaikkaa, johon on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Tällä hetkellä Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta ihmistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heidän asemansa on erittäin heikko työmarkkinoilla mikä johtaa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvuun. Pelkän perusasteen suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun taas toisen asteen suorittaneiden on 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen on yli 85 prosenttia. Koulutus parantaa merkittävästi työllisyyttä, mutta myös työuran kestoa.

Toverit!

Suomen vahvuus on myös ollut pyrkimys eriarvoisuuden vähentämiseen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Hyvinvointiyhteiskunta on luonut turvalliset olosuhteen myös yrittämiselle. Politiikan on luotava uskoa ja turvallista näkymää tulevaan kaikille kansalaisille. Tätä turvallisuutta Sipilän hallitus horjutti pahasti. Hyvinvointiyhteiskunta alkoi mureta ja luokkayhteiskunta teki paluuta. Kuilu hyväosaisten ja huonompiosaisten, rikkaiden ja köyhien välillä kasvoi. Yksi Sipilän hallituksen käsittämättömimmistä eriarvoisuutta lisäävistä päätöksistä oli subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta vanhempien työmarkkina-aseman perusteella. Leikkausten sijaan varhaiskasvatusta tulee kehittää kohti maksuttomuutta ja sitä, että kaikki lapset olisivat varhaiskasvatuksen piirissä. Laadukas varhaiskasvatus on yksi tehokkaimmista keinoista edistää lasten yhdenvertaisuutta ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä.

Sipilän oikeistolainen politiikka tähtäsi myös toimivan sopimusyhteiskunnan periaatteiden purkamiseen. Sanelulla ja pakolla ei tätä maata ole rakennettu eikä rakenneta tulevaisuudessakaan. Aito, osapuolia kunnioittava vuoropuhelu on paras tae tasapainoiselle ja solidaariselle yhteiskuntakehitykselle. Tämä on syytä myös työnantajien ymmärtää. Poliittinen ohituskaista johtaa työelämän kehittämisessä vain umpikujaan, sen viime kauden tapahtumat työmarkkinoilla selvästi todistavat.

Hyvät kuulijat

Suomalaiset äänestivät huhtikuun eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Sipilän hallituksen eriarvoistava politiikka sai äänestäjiltä selvän tuomion. Sosialidemokraatit haluavat käydä tulevalla vaalikaudella uudistustyöhön päättäväisesti. Vaaliohjelmassa esitimme useita nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi.

Esimerkiksi eläkeläisten köyhyyteen on puututtava konkreettisilla parannuksilla. Inhimillinen yhteiskunta ei voi sivusta seurata ikäihmistensä ahdinkoa. Siksi olemme vaatineet 100 euron tasokorotusta kaikkein pienimpiin eläkkeisiin useamman vuoden ohjelmalla. Pienten eläkkeiden korotuksen lisäksi edellytämme, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistukset tehdään lainsäädännön mukaisesti. Arvioiden mukaan näillä toimilla on mahdollista nostaa yli 50 000 ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle ja parantaa satojen tuhansien pienituloisten eläkeläisten arkea.

Toiseksi olemme vaatineet, että vanhustenhoidon palvelut on viimein laitettava kuntoon. Siksi tarvitsemme vanhustenhoitoon 0,7 minimi hoitajamitoituksen. Johdollani puolueessa valmisteltiin uusi ikäpoliittinen ohjelma, jonka otsikkona on: Oikeus oman näköiseen ja hyvään elämään – myös ikääntyneenä. Tämä asiakirja antaa hyvät eväät ikäihmisten palvelujen kehittämiseen.

Hyvät kuulijat

Viime vaalikauden yksi räikeimmistä virheistä oli sote uudistuksen muuttaminen kokoomuksen ja keskustan kaupankäyntivälineeksi, jossa kokoomukselle luvattiin valinnanvapaus ja keskustalle maakuntamalli. Sosialidemokraattien ja useiden asiantuntijoiden jatkuvasta kritiikistä huolimatta hallitus ajoi härkäpäisesti läpi omaa perustuslainvastaista sote-uudistustaan. Suomalaisten onneksi tuo lehmänkauppa ei koskaan toteutunut.

Sote-uudistusta tarvitaan ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseksi ja turvaamiseksi, ei rahantekokoneeksi yksityisille terveysyrityksille. Sote-uudistusta on tulevalla vaalikaudella vietävä eteenpäin palauttamalla ihminen uudistuksen keskiöön. Terveyskeskusten jonot on purettava. Liian moni ihminen joutuu odottamaan jonossa useita viikkoja. Tavoitteenamme on hoitotakuu, jolla taataan pääsy kiireettömään hoitoon viikon kuluessa. Tätä varten tarvitsemme panostuksia perustason palveluihin: aluksi 1000 lääkäriä tai hoitajaa perusterveydenhuoltoon.

Terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisestikin verrattuna korkeat. Korkeat asiakasmaksut estävät ja hidastavat palveluihin pääsyä. Tavoitteenamme onkin, että terveyskeskushoitajan ja -lääkärin vastaanotto olisi jatkossa kokonaan maksuton.

Lopuksi hyvät ystävät

SDP haluaa investoida koko Suomeen. Haluamme tehdä tulevaisuuteen katsovia investointeja, jotka tukevat talouskasvua ja työllisyyttä koko maassa. Olemme nostaneet tässä yhteydessä esiin erityisesti liikenneverkkojen investoinnit, jotka ovat jääneet viime vuosina tekemättä. Väyläverkkomme ovat kärsineet jo kauan alirahoituksesta. Tiestön kunta esimerkiksi meillä Pohjois-Karjalassa on monin paikoin surkea. Korjausvelkaa on kertynyt koko maassa teille, radoille ja laivaväylille noin 2.5 miljardia. Tämän velan lyhentämisestä ovat kaikki eduskuntapuolueet päässeet yhteisymmärrykseen. Samoin on päästy yhteiseen ymmärrykseen siitä, että liikenteessä tarvitaan yli hallituskausien menevää vähintään 12-vuotista suunnitelmaa, jotta liikennepolitiikan poukkoilusta päästään ja resurssit saadaan kohdistettua pitkäjänteiseen kehittämiseen. Alkaneella kaudella on tarkoitus valmistella parlamentaarisesti ja myös hyväksyä ensimmäinen 12-vuotinen suunnitelma. Pitkäjänteinen suunnitelma auttaa myös EU-rahoitusten saamisessa.

Hyvät toverit

Vappua juhlitaan monesta syystä, ja hyvä niin. Meidän on kuitenkin tärkeintä muistaa, että vappu on työväen juhla. Sipilän hallituskausi osoitti sen, että yhdessä saavutettuja sopimuksia halutaan aina tilaisuuden tullen kyseenalaistaa ja työväenliikkeen aikaansaannoksia nakertaa. Edelleen tarvitaan yhteisrintamaa puolustamaan työväestön ja köyhien oikeuksia. Tämä sanoma ei ole vanhentunut! Vappuna on hyvä kirkastaa tätä viestiä ja vapun jälkeen jatkaa yhteistä työtä!