Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kansanedustaja Kristiina Salonen: Pitää uskaltaa puuttua

Ajankohtaista 13:09

Kansanedustaja ja sosiaalialalla työuransa tehnyt Kristiina Salonen (sd.) pitää hälyttävänä sitä, että Suomessa ei enää puututa tarpeeksi voimakkaasti ympärillä näkyviin vääryyksiin, jotka kohdistuvat esimerkiksi lapsiin. Tästä ikävänä esimerkkinä toimii pari päivää sitten esiin tullut lapsisurma.

-Miksi emme enää uskalla puuttua näkemiimme epäkohtiin? Maahamme on pesiytynyt puuttumattomuuden ja hymistelyn kulttuuri, jossa jopa lainsäädännöllä puuttumisen kynnys on nostettu liian korkeaksi. En kuitenkaan usko, että olisimme välinpitämättömiä toisistamme. Nuorisotyöntekijöillä, naapureilla, sukulaisilla, kirjastotädeillä tai kenellä tahansa pitäisi olla mahdollisuus puuttua epäkohtiin. Meidän on otettava vastuuta toinen toisistamme. Samoin on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö on lapsen edun aina huomioon ottava. Tällä hetkellä esimerkiksi sosiaaliviranomaisilla ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista saada käyttöönsä vanhempien rikosrekisteriä, vaikka lapsen paras sitä vaatisi. Olen nostanut tämän esille eduskunnassa jo aikaisemminkin, muistuttaa Salonen.

Kristiina Salosen mukaan nykyään yksi suurimpia ongelmia on, että ihmiset eivät tiedä kenelle vääryyksistä tulisi kertoa. Suomesta puuttuu Salosen mukaan kokonaan matalan kynnyksen taho, jolle voisi kertoa huolestaan. Kansanedustaja kertookin tekevänsä asiasta nyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

-Minne viranomainen tai läheinen voi ilmoittaa kun he näkevät sellaista, mikä ylittää heidän huolikynnyksensä? Mikä taho ottaa varhaisen huolen vastaan? Jonkun tahon tulisi olla sellainen, jolle ilmoittaminen olisi helppoa ja joka pystyisi tarttumaan tilanteeseen ennen kuin lastensuojelulle on tarvetta. Aionkin tehdä tästä kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja selvittää, miten kunnissa on hoidettu varhaisen huolen vastaanottaminen ja miten tässä tilanteessa tarjotaan tarvittavat palvelut, Salonen kertoo.

Salosen mielestä on hyvä, että Suomessa viimein keskustellaan julkisesti lastensuojelun resursseista, ehkäisevästä perhetyöstä ja lasten pahoinvoinnista. Tähän asti alan ammattilaiset ovat puhuneet ehkäisevän työn puutteesta ja lastensuojelun kasvavista paineista. Päättäjät puhuvat juhlapuheissaan samoista asioista, mutta teot ovat olleet niin kunnissa kuin valtakunnankin tasolla puutteellisia. Valtio ja kunnat tekevät budjetit vuosittain, mutta ehkäisevän työn vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta vuosikymmenien ajanjaksolla.

-Nyt näkyvät esimerkiksi lastensuojeluun lamavuosina tehdyt leikkaukset. Päättäjillä tulisikin olla rohkeutta panostaa ennaltaehkäisevään työhön, vaikka tulokset eivät vielä yhden vuoden aikana näkyisikään. Se on ainoa järkevä tapa toimia sekä taloudellisesti että etenkin inhimillisesti, lausuu Salonen.

Suomea ovat kuohuttaneet viime aikoina myös perhesurmat. Sisäasianministeriö julkaisikin torstaina tutkimuksen perhesurmien syistä. Salonen korostaa perheiden kanssa tehtävän työn tärkeyttä perheiden sisäisen väkivallan ennaltaehkäisemisessä ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä.

-Palveluverkostossamme keskitytään pääasiallisesti yksilöiden auttamiseen.  Perhesurmia on kuitenkin aina edeltänyt koko perheen pahoinvointi. Perhe on niin tiivis yhteisö, että aikuisen omat ongelmat heikentävät myös muiden perheenjäsenten hyvinvointia.  Kun perheestä otetaan pois oireileva lapsi, voidaan lapsen käytöksessä saada aikaan muutos parempaan. Jos samaan aikaan työtä ei tehdä myös muiden perheenjäsenten ongelmien ratkaisemiseksi, ei lasta voi palauttaa samaan ympäristöön, josta oireilu on alkanut. Tätä ei aina huomata. Lapsen oireilu on hyvin usein yhteydessä perheen ongelmiin. Tukipalveissamme katse tuleekin jatkossa pystyä kohdistamaan koko perheeseen; Salonen huomauttaa.